Ammattilaisen velvollisuus
10.10.2014 10:27
INFLUENSSAKAUDEN LÄHESTYESSÄ alkaa jokavuotinen kädenvääntö siitä, pitäisikö kausi-influenssarokotus ottaa vai ei.
Tutkimusnäyttö puhuu vankasti rokotusten hyötyjen puolesta. Rokotuskattavuus on silti vaatimaton. Viime influenssakaudella esimerkiksi alle kolmivuotiaiden rokotuskattavuus kyllä nousi edelliseen kauteen verrattuna, mutta oli silti vain 16 prosenttia. Tilanne oli hieman parempi yli 65-vuotiailla, joilla kattavuus nousi 37 prosenttiin.
Virheelliset uskomukset rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ovat juurtuneet syvälle. Osaltaan luottamusta horjuttivat sikainfluenssarokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset. Tieto siitä, että kausi-influenssan ehkäisyyn annettavat rokotteet ovat olleet käytössä jo 1970-luvulta ilman pandemiarokotteen kaltaisia haittoja, ei ole avautunut laajalle yleisölle. Tiedotusta täytyy siis jatkaa väsymättä.
Myös ammattilaisten esimerkki vaikuttaa. Esimerkiksi HUS:in henkilökunnasta rokotettiin viime vuonna vain alle 60 prosenttia.
Mutta esimerkki rokotuksen ottamiseen ei ole ainoa tapa, jolla terveydenhuollon ammattilainen vaikuttaa asiakkaansa/potilaansa influenssasuojaan.
Uusimmassa Sic!-lehdessä julkaistu sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen kirjoitus tiivistää sanoman erinomaisesti jo otsikkoon: ” Henkilökunnan influenssarokotus on suositus – potilaan suojaaminen on velvoite.”
Ruotsalainen toteaa katsauksensa lopuksi, että ”rokottamaton henkilö ei saisi työskennellä vakavalle influenssalle alttiiden potilaiden läheisyydessä. Ellei työntekijä ota rokotetta, hänen tulisi influenssakauden aikana käyttää potilastyössä maskia, joka suojaa häntä itseään ja potilasta. Terveydenhuollossa maskin käyttö yhdessä käsihygienian kanssa kuuluu normaaliin infektioiden torjuntaan.”.
Minun suositukseni puolestaan on, että lue Eeva Ruotsalaisen artikkeli ennen kuin itse päätät kausi-influenssarokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä. Ammattilaisen velvollisuus on ottaa selvää faktoista.
TIINA KUOSA
Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa.
Eeva Ruotsalaisen Sic!-lehden numerossa 3/2014 julkaistu juttu >
Osallistu keskusteluun
Apteekin puhelinneuvonnan arvoa selvitetään Ruotsissa
|
Suomesta Euroopan digiveturi
|
Generation Green ei selvinnyt finaaliin
|
FIP:ltä apua ja ohjeita pakolaiskriisiin
|
Läpimurto tutkimuksessa: allergiarokote markkinoille 5-10 vuodessa?
|
STM ehdottaa apteekkimaksun korottamista osana lääkesäästöjä
|
FIP käynnistyi Düsseldorfissa
|
Tupakointi mahdollisesti diabeteksen riskitekijä
|
Kananmunat eivät lisää sydänriskejä
|
Viranomaisvalvonta kattaa myös apteekkareiden yhtiöt
|
Kiinnostaako kehitysyhteistyö? Pharmaciens Sans Frontières aloittamassa Suomessa
|
Kirsti Torniaisesta Vuoden Proviisori 2015
|
Farmasian ammattilaisten omaa juhlapäivää vietetään tänään
|
Kuluttajaliitto ja Apteekkariliitto varoittavat valeapteekeista
|
Kanervasta Aptan uusi puheenjohtaja
|
Tuore väitös: Lääkkeitä säilytetään kotona huolettomasti
|
Tupakointi kiihdyttää MS-taudin etenemistä
|
D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat
|
Kielimuuri hidastaa asiakaspalvelua
|
Pakolaiskriisi haastaa kuva- ja elekielen käyttöön apteekeissa
|
Ympyrätalon apteekkiin Apteekin Terveyspiste
|
Hainrustotuotteita apteekeissa vain vähän – moni valmis poistamaan kokonaan
|
STM: Lääkesäästöjen budjettilait valmistunevat lokakuussa
|
Lääkekuljetukset turvassa perjantain mielenilmaukselta
|
Reseptikeskuksen häiriöt uhkasivat pahasti annosjakelua
|
Ummetus voi edeltää Parkinsonin tautia
|
Sähköisiä reseptejä nyt myös henkilötunnuksettomille
|
Apteekit palvelevat myös ensi perjantaina
|
”Ilman lääkkeitäkö heidät pitäisi jättää?”
|
Digoksiini on turvallista – riskit näkyvät vain heikoissa tutkimuksissa
|
