Ammattilaisen velvollisuus
10.10.2014 10:27
INFLUENSSAKAUDEN LÄHESTYESSÄ alkaa jokavuotinen kädenvääntö siitä, pitäisikö kausi-influenssarokotus ottaa vai ei.
Tutkimusnäyttö puhuu vankasti rokotusten hyötyjen puolesta. Rokotuskattavuus on silti vaatimaton. Viime influenssakaudella esimerkiksi alle kolmivuotiaiden rokotuskattavuus kyllä nousi edelliseen kauteen verrattuna, mutta oli silti vain 16 prosenttia. Tilanne oli hieman parempi yli 65-vuotiailla, joilla kattavuus nousi 37 prosenttiin.
Virheelliset uskomukset rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ovat juurtuneet syvälle. Osaltaan luottamusta horjuttivat sikainfluenssarokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset. Tieto siitä, että kausi-influenssan ehkäisyyn annettavat rokotteet ovat olleet käytössä jo 1970-luvulta ilman pandemiarokotteen kaltaisia haittoja, ei ole avautunut laajalle yleisölle. Tiedotusta täytyy siis jatkaa väsymättä.
Myös ammattilaisten esimerkki vaikuttaa. Esimerkiksi HUS:in henkilökunnasta rokotettiin viime vuonna vain alle 60 prosenttia.
Mutta esimerkki rokotuksen ottamiseen ei ole ainoa tapa, jolla terveydenhuollon ammattilainen vaikuttaa asiakkaansa/potilaansa influenssasuojaan.
Uusimmassa Sic!-lehdessä julkaistu sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen kirjoitus tiivistää sanoman erinomaisesti jo otsikkoon: ” Henkilökunnan influenssarokotus on suositus – potilaan suojaaminen on velvoite.”
Ruotsalainen toteaa katsauksensa lopuksi, että ”rokottamaton henkilö ei saisi työskennellä vakavalle influenssalle alttiiden potilaiden läheisyydessä. Ellei työntekijä ota rokotetta, hänen tulisi influenssakauden aikana käyttää potilastyössä maskia, joka suojaa häntä itseään ja potilasta. Terveydenhuollossa maskin käyttö yhdessä käsihygienian kanssa kuuluu normaaliin infektioiden torjuntaan.”.
Minun suositukseni puolestaan on, että lue Eeva Ruotsalaisen artikkeli ennen kuin itse päätät kausi-influenssarokotteen ottamisesta tai ottamatta jättämisestä. Ammattilaisen velvollisuus on ottaa selvää faktoista.
TIINA KUOSA
Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa.
Eeva Ruotsalaisen Sic!-lehden numerossa 3/2014 julkaistu juttu >
Osallistu keskusteluun
Transrasvat selvä sydänriski, kovien rasvojen merkitys epäselvempi
|
D-vitamiinilisät eivät vahvista kuusikymppisten naisten luita
|
Rannikkoseutu-lehti: Raision Ykkösapteekin erikoisuus uhkaa loppua
|
Osa dementialääkkeistä voi laskea painoa vahingollisesti
|
Ensimmäinen 3D-tulostettu reseptilääke hyväksyttiin
|
Saatte olla ylpeitä apteekkien kansanterveysohjelmista!
|
Tämä pysäytti sähköiset reseptit
|
Nuoruustyypin diabetesta sairastavilla enemmän luunmurtumia
|
Valtakunnallinen vika häiritsi reseptien toimittamista
|
Euroopan komissio päätti lääkkeiden poistamisesta markkinoilta
|
Antibioottikuurit saattavat edistää lasten lihomista
|
EMA antoi myönteisen lausunnon malariarokotteelle
|
Oriola vei vihreän ristin ruokakauppaan
|
Yhä useampi haluaa farmaseutiksi tai proviisoriksi
|
Hammaslääkäriliitto: Nuuska uhkaa nuorten terveyttä
|
Sydänkuolleisuus vähentynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä
|
Apteekin Terveyspiste palvelee myös Oulussa
|
Yhteinen tunnus verkkoapteekeille heinäkuun alussa
|
Statiinit eivät lisää aivoverenvuotoja
|
Miksi apteekkitoimintaa säännellään?
|
Iso osa tulehtuneista umpilisäkkeistä hoituisi antibiooteilla
|
Astmaatikon kannattaa harrastaa liikuntaa
|
Painonhallinnan ohjausta apteekista
|
Robottien suosio jatkuu apteekeissa
|
Jo yli 30 000 asiakasta lääkkeiden koneellisen annosjakelun piirissä
|
11 eskaria, kolme tahtoo apteekkariksi
|
Itsehoidon kustannukset mukaan vertailuun
|
Rajaniemi Fimean alueellistamisselvityksestä: ”Irtisanomiset vaikuttaisivat toimintakykyyn”
|
Yksi tarina: Suoraa palautetta aukiolosta
|
Diabeteksen hoitoon tarkoitetut glukoosinpoistajat arvioidaan
|
