Suomessa lääketieteen opiskelijoille opetetaan edelleen, että kuurin keskeyttäminen aiheuttaa antibioottiresistenssiä. HYKS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan tämä on myytti.

Apteekeissa neuvotaan vuosittain miljoonia asiakkaita syömään antibioottikuurinsa loppuun.

Tästä ohjeesta tulisi luopua, väittää HYKS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

– Antibioottikuuri ei ole yhdenkoon sukkahousu, joka sopii kaikille. Itse en ole kirjoittanut 20 vuoteen kertaakaan reseptiin, että kuuri on syötävä loppuun.

Nyrkkisääntönä on, että antibioottia jatketaan oireiden loppumisen jälkeen pari päivää. Tällöin antibiootti ehtii parantaa infektion niin, ettei se uusiudu.

Kuurin tarpeeton pitkittäminen häiritsee elimistön omaa bakteerikantaa.

Yksilöllisten kuurien suosio kasvaa

Lääkärikunta ei ole aiheesta yksimielinen. Suomessa lääketieteen opiskelijoille opetetaan edelleen, että kuurin keskeyttäminen aiheuttaa antibioottiresistenssiä. Järvisen mukaan tämä on myytti.

– Sille ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Käsitys on jostain syntynyt, ja mantraa toistetaan edelleen.

Tiedeyhteisö on kääntymässä yksilöllisten kuurien kannalle. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa antibioottien käyttöä on järkeistetty siten, että lääkäri arvioi antibioottikuurin pituuden vasta ensimmäisten päivien hoitovasteen mukaan.

Suomessa keuhkokuumeen Käypä hoito -suositusta on muutettu siten, että hoitoa jatketaan vähintään viisi päivää
ja kahden kuumeettoman päivän jälkeen sen voi lopettaa.

Järvisen mukaan kuurin loppuun syömistä paljon tärkeämpää on ottaa antibiootit säännöllisesti varsinkin hoidon alkuvaiheessa.

Hän toivoo apteekkien muistuttavan asiakkaita tästä.

Säännöllisyys on äärimmäisen tärkeää erityisesti beetalaktaamiantibiooteille, joita tulisi ottaa useita kertoja päivässä niiden vaikutusmekanismin ja lyhyen puoliintumisajan vuoksi.

Epäsäännöllisestä käytöstä on elimistölle pelkästään haittaa, ja se voi lisätä antibioottiresistenssiä.

Ylisuuret pakkauskoot aiheuttavat ongelmia

Ideaalitilanteessa lääkäri on kirjoittanut antibioottikuurin pituuden tarkasti reseptiin, mutta aina näin ei ole.

– Jos lääkemääräykseen ei ole erikseen kirjoitettu antibioottikuurin pituutta, nykyisin apteekeissa yleensä neuvotaan syömään kuuri loppuun, kertoo yliopistonlehtori Marika Pohjanoksa-Mäntylä.

Vaihtoehtona on kysyä asiakkaalta, mitä lääkärin kanssa sovittiin kuurin kestosta. Näin opetetaan farmasian opiskelijoille Helsingin yliopistossa.

Jos asiakas ei tiedä tai muista, poikkeustilanteessa apteekista saatetaan soittaa lääkärille.

Keskustelijoiden mielestä ”kuuri loppuun” -ohje on ongelmallinen, sillä monessa lääkkeessä pakkauskoot ovat hoitotarpeeseen nähden ylisuuria tai täysin sattumanvaraisia: tabletteja voi olla 10, 20 tai jopa 30.

Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi virtsatietulehduksiin käytetään usein aivan liian pitkiä antibioottikuureja.

Ylisuuret pakkauskoot aiheuttavat muitakin ongelmia. 

– Kaikki eivät osaa hävittää ylijääneitä lääkkeitä oikeaoppisesti, vaan antavat niitä toisille tai ottavat antibioottia uudelleen seuraavan flunssan alettua, Pohjanoksa-Mäntylä tietää.

THL:n asiantuntija: Lastenlääkäri joutuu aina miettimään kuurin yksilöllisesti

THL:ssä mikrobilääkeresistenssin parissa työskentelevä Emmi Sarvikivi huomauttaa, että lastenlääkäreille ylisuuret
pakkauskoot ovat arkipäivää. 

– Lastenlääkärinä en yleensä voi kirjoittaa reseptiin ”kuuri loppuun”. En ole ajatellut pakkauskokoa ongelmana, koska joka potilaan kohdalla on mietittävä annostus ja pakkauksen riittävyys erikseen, ja kuurin pituus on kirjoitettava reseptiin.

Hän hämmästelee, eivätkö kollegat käy potilaan kanssa läpi hoidon tarkoitusta ja lääkekuurin pituutta. Lastenlääkäreille tämäkin on itsestään selvää.

– Meillä lääkäreillä on tässä paljon työsarkaa, hän arvioi.

Fusidiinihappo on jo menettänyt tehoaan

Suomessa antibiootteja on saatavilla ilman reseptiä ainoastaan voiteena.

Apteekeissa kokemus on, että moni sivelee antibioottivoidetta varmuuden vuoksi pikkunaarmuihin, vaikka valmiste on tarkoitettu tulehtuneeseen haavaan.

Turha antibioottivoiteiden käyttö lisää resistenssiä.

Esimerkiksi ihoinfektioiden hoitoon käytettävä fusidiinihappo on jo menettänyt tehonsa noin 60 prosenttiin stafylokokkibakteereista.

– Mielelläni näkisin, että apteekeista neuvottaisiin käyttämään haavoihin antiseptisiä voiteita antibioottivoiteiden sijasta, Järvinen sanoo.

Miten apteekit voivat torjua antibioottiresistenssiä?

Järvisellä on useita ehdotuksia antibioottien käytön järkeistämiseen. Apteekit voisivat neuvoa potilaita kysymään lääkäriltä seuraavan sairastumisen yhteydessä lääkehoidon kestoa.

Farmaseutti voisi soittaa lääkärille itsekin – parin puhelun jälkeen lääkäri kyllä oppii.

– Yksi vaihtoehto olisi mennä USA:n tyyliseen ratkaisuun, jossa lääkepakkaukset puretaan apteekissa isoon purkkiin. Silloin lääkäri voi määrätä kuurin pituudeksi vaikkapa 12 tai 13 tablettia.

Pohjanoksa-Mäntylä huomauttaa, että Suomen lainsäädännön mukaan lääkevalmiste toimitetaan jakamattomana ellei sen jakamiseen ole erityistä syytä.

Hän ehdottaa, että lääketeollisuus voisi tuoda markkinoille nykyisiä hoitosuosituksia vastaavia pakkauskokoja
ja vahvuuksia.

Keskustelijoiden mielestä apteekit voivat lisätä kansalaisten tietoisuutta antibioottiresistenssistä kertomalla, miten antibiootit otetaan oikein ja missä tilanteissa on turhaa vaatia lääkäriltä kuuria.

Moni suomalainen ei esimerkiksi tiedä, että hengitystieinfektiot ovat useimmiten virusten aiheuttamia. Turha antibioottien syöminen edesauttaa antibioottiresistenssin syntymistä.

– Valtaosa hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia, joten niihin mikrobilääkkeet eivät tepsi. Silti avohoidossa lähes 75 prosenttia antibiooteista käytetään hengitystieinfektioihin, useimmiten ylähengitystieinfektioihin, Järvinen kertoo.

Pohjanoksa-Mäntylä näkee, että apteekit muodostavat kattavan verkoston tämänkin viestin eteenpäin viemiselle.

– Apteekeissa on 60 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa, enemmän kuin missään muussa terveydenhuollon yksikössä. Lääkeneuvontatilanne on otollinen maaperä terveyden edistämiselle.

Pohjanoksa-Mäntylän mielestä apteekeissa olisi tärkeä tukea infektioiden ehkäisyä ja kokonaisvaltaista hoitoa esimerkiksi kertomalla käsihygienian ja rokotusten merkityksestä.

Emmi Sarvikivi ja Asko Järvinen ovat samaa mieltä. Apteekit ovat hyvä lisäapu terveyden edistämiseen ja kansanvalistukseen, koska viranomaispuolella ei ole siihen riittävästi resursseja.

Vuosittain vietetty kansallinen antibioottipäivä ei ylitä mediassa uutiskynnystä.

– Apteekit ovat tervetulleita mukaan tähän työhön, Järvinen sanoo.

Lisää aiheesta