Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
Lääkehoito 03.10.2019 10:31 VIRPI EKHOLM ISTOCK
Aivojen melanokortiini-reseptorien aktivoituminen voi lisätä seksuaalista halua ja kiihottumista. Bremelanotidi ei ole tarkoitettu elämäntilanteesta johtuvaan haluttomuuteen.
Yhdysvalloissa on hyväksytty jo toinen lääke naisten seksuaalisen haluttomuuden hoitoon. Asiantuntijan mielestä sille olisi käyttöä Suomessakin.
Yhdysvalloissa hyväksytty bremelanotidi lisää tutkitusti naisten seksuaalista halua, mutta sivuvaikutukset voivat vähentää sen käyttöä. Tarvittaessa pistettävä lääke on tarkoitettu naisille, joilla ei ole vielä vaihdevuosia.
Ensimmäinen naisten haluttomuuslääke, päivittäin käytettävä flibanseriini tuli Yhdysvalloissa markkinoille vuonna 2015. Kumpikaan lääkkeistä ei ole vielä saatavilla Euroopassa.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila näkee, että uusi lääke olisi tervetullut lisä naisten seksuaalisen haluttomuuden hoitovaihtoehtoihin.
– Uskon, että lääkkeelle olisi tarvetta, osa naisista olisi sitä halukkaita kokeilemaan ja osalle se voisi sopiakin, hän kiteyttää.
Bremelanotidi aktivoi aivoissa melanokortiini-reseptoreja, mikä voi lisätä seksuaalista halua ja kiihottumista. Tutkimuksissa 25 prosenttia lääkkeen käyttäjistä koki seksuaalisen halukkuutensa lisääntyneen merkittävästi. Lumeryhmässä osuus oli 17 prosenttia.
Yleisin haitta on pahoinvointi
Kuten flibanseriinilla, myös bremelanotidilla todettiin tutkimuksissa sivuvaikutuksia. Yleisin haitta oli pahoinvointi, josta kärsi 40 prosenttia käyttäjistä. Lääke nostaa myös verenpainetta, minkä vuoksi se ei sovi korkeaa verenpainetta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastaville.
Brusila korostaa, ettei lääkkeillä pidä hoitaa haluttomuutta, joka johtuu esimerkiksi elämäntilanteesta, iästä tai parisuhteesta. On luonnollista, että seksi ei aina huvita.
Sen sijaan pieni osa naisista ei koe seksuaalista halua, vaikka elämäntilanne ja parisuhde olisivat kunnossa. Jos tilanne aiheuttaa naiselle huolta ja merkittävää, pitkäkestoista kärsimystä, siihen on syytä tarjota apua.
– Aiemmin asiaa ehkä vähäteltiin ja pidettiin turhana hömppänä. Uskon, että asenneilmapiiri on nyt muuttunut, kun tieto seksuaaliterveyden merkityksestä on lisääntynyt, Brusila pohtii.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|