Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
Lääkehoito 18.01.2019 15:30 OLLI-PEKKA TIAINEN
Niklas Sandler, Sinikka Rajaniemi, Antti Viitanen, Roosa Saarenmaa, Pentti Huovinen, Marja Airaksinen ja Risto Kanerva kirjoittivat pamfletin siitä, millaista on lääkehoito vuonna 2030.
Geenitieto, 3D-tulostus ja virtuaalitekniikat mullistavat lääkehoidon ja tuovat sen entistä lähemmäs potilasta, arvioivat alan asiantuntijat tuoreessa pamfletissa.
Kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetut farmasian asiantuntijat arvioivat Apteekkariliiton pamfletissa "Huomisen lääkkeet", miten teknologian kehittyminen ja muut megatrendit muuttavat lääkehoitoa seuraavalla vuosikymmenellä.
Kirjoittajat näkevät, että hoidoista tulee entistä kohdennetumpia ja yksilöllisempiä. Samalla hoito ja siihen liittyvä teknologia siirtyy koteihin.
"Suurin osa käyttäjistä haluaa lääkkeensä suoraan kotiin. Apteekkitoiminta on jalkautunut lääkkeen käyttäjien luokse. Heitä autetaan lääkehoidon asianmukaisessa toteuttamisessa tähän koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillisena yhteistyönä", arvioi Fimean entinen ylijohtaja Sinikka Rajaniemi.
Kotihoidon apuna ovat digitaaliset muistutukset, seurantajärjestelmät ja annostelurobotit. Toisaalta tarkan tunnistuksen ja kohdennuksen ansiosta lääkehoitoja vältetään antamasta niille, jotka hyötyisivät siitä liian vähän.
Virtuaaliopastusta ja 3D-lääkkeitä
Rajaniemen tavoin Åbo Akademin professori Niklas Sandler uskoo, että hoitojen kohdentaminen lisääntyy ja lääkkeiden valmistus palaa osittain apteekkeihin. Mustesuihkuteknologiat ovat osoittautuneet jo lupaavaksi matala-annoksisten lääkkeiden tulostukseen ja annosteluun.
"Farmaseuttisten ja lääkinnällisten 3D –tulostuksen sovellusten määrät ovat kasvaneet viime aikoina ja niiden on odotettu mullistavan terveydenhuoltoa laajasti. Onko potilaskohtaisten lääkevalmisteiden tulostaminen tulevaisuutta", kysyy Sandler.
Teknologia voisi parantaa myös lääkehoitojen onnistumista. Esimerkiksi Euroopassa huono lääkehoitoon sitoutuminen aiheuttaa vuosittain arviolta 125 miljardin euron kulut ja lähes 200 000 ennenaikaista kuolemaa.
Virtuaaliset tukipalvelut voivat olla vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa automaattisen puheentunnistuksen avulla ja parantaa hoitoon sitoutumista sekä tarkkailla lääkityksen vaikutuksia ja jatkohoidon tarvetta.
"Apteekit olisivat oiva kokeilualusta tällaisille virtuaalisen (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) palveluille", Sandler kirjoittaa.
Laboratoriotestejä kotikäyttöön
Farmakologian ja lääkehoidon professori Marja Airaksinen uskoo, että vuonna 2030 apteekkien resurssit on saatu kunnolla osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Apteekit koordinoivat rationaalista itsehoitoa ja omahoitoa.
"Apteekit edistävät näyttöön perustuvien, oman terveydentilan seurantaa tukevien innovaatioiden saatavuutta ja hyödyntämistä", kirjoittaa Airaksinen.
Potilaat seuraavat omatoimisesti verensokeritasojaan, verenpainettaan ja tulehdusarvojaan esimerkiksi varmistaakseen antibioottikuurin tehon tai arviodakseen sydän- ja verisuonitautien riskiä. Raskauskomplikaatioihin liittyvät merkkiaineet ja veren hyytymisarvot voivat myös kuulua kotiseurantaan.
Apteekit ohjaavat ja opastavat asiakkaitaan käyttämään testejä ja kertovat kuinka toimia, jos terveydentilassa on ongelmia, erityisesti sen milloin pitää ottaa yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan. Teknologia tulee myös osaksi apteekkien tuotevalikoimaa.
Tulevaisuus tehdään jo nyt
Rajaniemi muistuttaa, että vuosi 2030 on enää "kurotuksen päässä."
"Riskinä on, että pitkän tähtäimen muutokset eivät käynnisty ajoissa, jolloin hukkaamme huomisen mahdollisuudet."
Rajaniemi korostaa, että lääkehuollon muutokset tulee toteuttaa hallitusti, tietoon ja kokonaisuuden ymmärrykseen perustuen.
"Poliittinen päätöksenteko ja sen taustalla vaikuttavat arvovalinnat eivät aina tue näitä päämääriä. Siksi on tärkeää, että
lääkehuollon todelliset asiantuntijat ohjaavat alan muutosta", hän linjaa.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|