Tutkimus: Suomalaiset tekevät omin päin vääriä valintoja lääkeostoksilla
Lääkehoito 13.07.2017 09:45 ELINA AALTONEN KATJA LÖSÖNEN
Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta puuttuu päivittäin asiakkaiden virheellisiin valintoihin suosittelemalla hoitosuositusten mukaista valmistetta, lääkkeetöntä hoitoa tai ohjaamalla lääkäriin.
Ilman reseptiä myytävien lääkkeiden valitseminen apteekista ei ole helppoa, vaikka moni suomalainen niin kuvittelee. Apteekkarilehden tekemä tutkimus osoittaa, että itsehoitolääkinnässä tarvitaan useimmiten apteekin ammattilaisen ohjausta.
Apteekin ammattilaiset arvioivat, että yli 60 prosenttia asiakkaista tarvitsee neuvontaa tullessaan ostamaan ilman reseptiä myytäviä lääkkeitä. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain reilu kolmannes (38 %) asiakkaista kysyy neuvoja oma-aloitteisesti.
Tyypillisesti asiakkaat yrittävät ostaa esimerkiksi allergiasilmätippoja silmätulehduksen hoitoon, närästyslääkettä antibioottiripuliin tai hiivalääkettä intiimialueen bakteeritulehduksen hoitoon.
Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin mukaan kyselyn tulokset kuvaavat hyvin apteekin farmaseuttisen osaamisen merkitystä itsehoitolääkinnässä.
─ Apteekkien päivittäisissä asiakaskohtaamisissa on suuri kansanterveydellinen arvo. Apteekkien asiantuntemuksella opastetaan asiakkaita hoitosuositusten mukaiseen hoitoon, Sandler toteaa.
Apteekkien neuvonnan perusteella lähes joka toinen (42 %) asiakas päätyy valitsemaan jonkun muun itsehoitovalmisteen kuin sen, jota he ovat alun perin tulleet ostamaan.
Farmasian ammattilaisen työnkuvaan ja ammattietiikkaan kuuluu ohjata asiakas lääkärin vastaanotolle, jos hän epäilee, että vaiva ei tule helpottumaan itsehoidolla.
Neljä viidestä (80 %) kyselyyn vastanneesta ohjaa asiakkaita lääkäriin vähintään kerran viikossa tai useammin. Joka viides (20 %) ohjaa asiakkaita lääkäriin päivittäin.
Näin tutkimus tehtiin
Apteekkarilehden kyselyn aineisto kerättiin avoimena kyselynä, johon Apteekkariliiton jäsenapteekeissa työskenteleviä farmaseutteja ja proviisoreita pyydettiin vastaamaan. Vastauksia kerättiin kahden viikon ajan toukokuussa 2017.
Kyselyyn vastasi yhteensä 676 apteekin ammattilaista. Vastaajista 74 prosenttia oli farmaseutteja, 21 prosenttia proviisoreita ja 5 prosenttia apteekkareita. Kyselyyn vastasi apteekin ammattilaisia eri puolilta Suomea kaiken kokoisista apteekeista.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|