Tavallisimpien mikrobilääkkeiden teho heikkenee hälyttävästi
antibioottiresistenssi 03.06.2020 10:15 ERJA ELO ISTOCKPHOTO
Antibioottiresistenssin vuoksi tavallisten infektioiden hoito on vaikeutunut.
Antibioottiresistenssi vaihtelee paljon maiden välillä. Suomessa tilanne on vielä verrattain hyvä.
Mikrobilääkkeiden resistenssi on maailmalla hälyttävän yleistä. Tämä käy ilmi Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemasta raportista.
Esimerkiksi virtsatieinfektion hoitoon käytettävän siprofloksasiinin resistenssi vaihteli virtsasta eristetyillä E. coli -bakteerilla 8–93 prosentin välillä ja K. pneumoniae -bakteerilla 4–79 prosentin välillä.
Seurannassa oli mukana yli 30 maata tai aluetta eri puolilla maailmaa. Suomessa tilanne oli seurannan parhaimmistoa: siprofloksasiiniresistenssi E. coli -bakteerilla 8 prosenttia ja K. pneumoniae -bakteerilla 5 prosenttia.
Vaikeissa yleisinfektioissa, joissa bakteeri on eristetty esimerkiksi verestä, Staphylococcus aureus -bakteerin resistenssi metisilliinille (MRSA) vaihteli 1–40 prosentin välillä ja E. coli -bakteerin resistenssi kolmannen polven kefalosporiinille 7–37 prosentin välillä. Suomessa vastaavat luvut olivat 2 ja 8 prosenttia.
Luotettavaa seurantatietoa tarvitaan
Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ja jatkuvasti paheneva ongelma. Euroopassa jo noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. Suuri osa resistenttien bakteerien aiheuttamista infektioista esiintyy sairaalapotilailla.
GLASS (Global Antimicrobial Resistance and Use Surveillance System) on WHO:n seurantajärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea mikrobilääkeresistenssin torjuntaa maailmanlaajuisesti. Järjestelmässä on mukana 91 maata tai aluetta.
– Maailmanlaajuinen GLASS-seuranta mahdollistaa resistenssitilanteen luotettavan arvioinnin eri puolilla maailmaa. Tarvitsemme kansainvälistä seurantatietoa, jotta voimme arvioida muun muassa mikrobilääkeresistenssin torjuntatoimien vaikuttavuutta, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.
Suomessa mikrobilääkeresistenssin tilannetta seurataan useilla eri järjestelmillä. Suomi osallistuu mm. Euroopan mikrobilääkeresistenssin (EARS-Net) ja mikrobilääkekulutuksen (ESAC-Net) seurantaverkostojen toimintaan. Lisäksi Suomen mikrobilääkeresistenssitilannetta arvioidaan vuosittain Finres-raportissa, joka julkaistaan loppuvuodesta.
Valeapteekki joutuu maksamaan 100000 euron uhkasakon
|
Apteekkariliiton varapuheenjohtajat jatkokaudelle
|
Apteekkariliitto palkitsi ansioituneita
|
Vantaa saa uudet apteekkinsa
|
Lääkkeet kulkivat lakosta huolimatta
|
Antibioottien käyttö vähenee Suomessa edelleen
|
Lääkeroboteille mietitään uusia tehtäviä
|
Virolainen sähköinen resepti kelpaa Suomessa maaliskuussa
|
Ei tuote, vaan hoito
|
Jorviin avautuu apteekki maaliskuussa
|
Diklofenaakkia siirtyy reseptimyyntiin Ruotsissa
|
Markus Henriksson jatkaa Valviran johdossa
|
Apteekit yllättivät Nenäpäivä-tempauksella
|
Outi Antilasta Kelan pääjohtaja
|
Vastuullisuutta parhaimmillaan
|
Biosimilaarien apteekkivaihto laajenee Euroopassa
|
Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
STM yrittää vauhdittaa Kanta-palveluiden taaperrusta
|
Apteekkarista kuoriutui maratoonari
|
Syöpälääke paisuttaa Orionin tulosta
|
Lääkemuutokset piristivät vanhusta
|
Rintasyöpälääke letrotsolia on taas saatavilla
|
Anemia raskauden alkupuolella lisää tarkkaavaisuushäiriön riskiä
|
Pieni määrä Avonex-injektioliuosta vedetään pois markkinoilta
|
Vanhusten lääkitysongelmien selvittäminen tehostuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä
|
Terveyspiste syventää apteekin ja terveydenhuollon yhteistyötä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|