Tavallisimpien mikrobilääkkeiden teho heikkenee hälyttävästi
antibioottiresistenssi 03.06.2020 10:15 ERJA ELO ISTOCKPHOTO
Antibioottiresistenssin vuoksi tavallisten infektioiden hoito on vaikeutunut.
Antibioottiresistenssi vaihtelee paljon maiden välillä. Suomessa tilanne on vielä verrattain hyvä.
Mikrobilääkkeiden resistenssi on maailmalla hälyttävän yleistä. Tämä käy ilmi Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemasta raportista.
Esimerkiksi virtsatieinfektion hoitoon käytettävän siprofloksasiinin resistenssi vaihteli virtsasta eristetyillä E. coli -bakteerilla 8–93 prosentin välillä ja K. pneumoniae -bakteerilla 4–79 prosentin välillä.
Seurannassa oli mukana yli 30 maata tai aluetta eri puolilla maailmaa. Suomessa tilanne oli seurannan parhaimmistoa: siprofloksasiiniresistenssi E. coli -bakteerilla 8 prosenttia ja K. pneumoniae -bakteerilla 5 prosenttia.
Vaikeissa yleisinfektioissa, joissa bakteeri on eristetty esimerkiksi verestä, Staphylococcus aureus -bakteerin resistenssi metisilliinille (MRSA) vaihteli 1–40 prosentin välillä ja E. coli -bakteerin resistenssi kolmannen polven kefalosporiinille 7–37 prosentin välillä. Suomessa vastaavat luvut olivat 2 ja 8 prosenttia.
Luotettavaa seurantatietoa tarvitaan
Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ja jatkuvasti paheneva ongelma. Euroopassa jo noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. Suuri osa resistenttien bakteerien aiheuttamista infektioista esiintyy sairaalapotilailla.
GLASS (Global Antimicrobial Resistance and Use Surveillance System) on WHO:n seurantajärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea mikrobilääkeresistenssin torjuntaa maailmanlaajuisesti. Järjestelmässä on mukana 91 maata tai aluetta.
– Maailmanlaajuinen GLASS-seuranta mahdollistaa resistenssitilanteen luotettavan arvioinnin eri puolilla maailmaa. Tarvitsemme kansainvälistä seurantatietoa, jotta voimme arvioida muun muassa mikrobilääkeresistenssin torjuntatoimien vaikuttavuutta, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.
Suomessa mikrobilääkeresistenssin tilannetta seurataan useilla eri järjestelmillä. Suomi osallistuu mm. Euroopan mikrobilääkeresistenssin (EARS-Net) ja mikrobilääkekulutuksen (ESAC-Net) seurantaverkostojen toimintaan. Lisäksi Suomen mikrobilääkeresistenssitilannetta arvioidaan vuosittain Finres-raportissa, joka julkaistaan loppuvuodesta.
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|