Suomalaisten Alzheimer-potilaiden psykoosilääkitykset huolestuttavat
Lääkehoito 13.10.2015 11:16 INKERI HALONEN INGIMAGE
Psykoosilääkkeiden käytön aloittamisen yleisyys ja käytön kesto Alzheimer-potilailla eivät vastaa nykyisiä hoitosuosituksia, professori Sirpa Hartikainen sanoo.
Psykoosilääkkeiden käytön aloittaminen ja pitkäaikainen käyttö on yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla, selviää tuoreesta suomalaisesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan Alzheimer-potilaille aloitetaan muuta väestöä yleisemmin psykoosilääkitys jo 2–3 vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia.
Tavallisimmin lääkitys aloitettiin puolen vuoden kuluessa Alzheimerin taudin diagnoosista, mutta uusia aloittajia oli myöhemminkin paljon.
Tutkimuksen 12-vuotisen seurannan aikana kolmannes Alzheimerin tautia sairastavista aloitti psykoosilääkkeiden käytön. Niiden käytön aloittaminen oli Alzheimerin tautia sairastavilla viisi kertaa yleisempää kuin tautia sairastamattomalla verrokkiväestöllä.
Tutkimuksessa oli mukana 7 217 Alzheimerin tautia sairastavaa suomalaista, joiden psykoosilääkkeiden käyttöä selvitettiin osana valtakunnalliseen rekisteriaineistoon pohjautuvaa MEDALZ-2005 -tutkimusta.
Pitkäaikaiskäyttö yleistä, ei vastaa hoitosuosituksia
Aiemmin kesällä samasta tutkimusväestöstä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että psykoosilääkkeiden käyttöä jatketaan Alzheimerin tautia sairastavilla huomattavan pitkään. Yli puolella (57 %) käyttäjistä psykoosilääkkeet olivat pitkäaikaiskäytössä eli käyttö jatkui yli vuoden.
Psykoosilääkkeiden käyttö tulisi Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen mukaan rajata vain vaikeimpien psykoottisten oireiden, levottomuuden ja aggressiivisuuden lyhytaikaiseen hoitoon.
Psykoosilääkkeiden käytön aloittamisen yleisyys ja käytön kesto eivät vastaa nykyisiä hoitosuosituksia, tutkimuksen tekijät toteavat.
– Tämä on huolestuttavaa, sillä psykoosilääkkeiden käyttö lisää vakavien haittatapahtumien, kuten aivohalvauksien, kaatumisten ja murtumien sekä kuoleman riskiä, professori Sirpa Hartikainen sanoo.
Hartikainen toivoo, että tutkimus havahduttaisi huomaamaan, ettei hoitokäytäntö vastaa suosituksia.
– On huolestuttavaa, että psykoosilääkitys aloitetaan usein pari vuotta ennen diagnoosia. Tämä kertoo siitä, että hoidetaan vain oireita eikä pureuduta diagnoosin tekoon ja sitä kautta varsinaisen syyn hoitoon.
Itä-Suomen yliopistolla tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa British Journal of Psychiatry -lehdessä.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|