Psyykenlääkkeiden käyttö vähenee
Lääkehoito 07.06.2016 10:10 INKERI HALONEN INGIMAGE
Erityisesti perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt.
Vastoin yleistä huolta psyykenlääkkeiden käytön kasvusta kaikkien psyykenlääkkeiden yhteenlaskettu kulutus Suomessa on vähentynyt 12 prosenttia vuosina 2009–2015.
Eniten on vähentynyt perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden kulutus.
Masennuslääkkeiden kulutuksen viime vuosiin saakka jatkunut kasvu on tasaantunut. Myös psykoosilääkkeiden kulutuksen kasvu on hidastunut viimeisten viiden vuoden aikana.
Myös psyykenlääkkeiden sairausvakuutuskorvaukset laskeneet
Psyykenlääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia saaneiden määrä on myös pienentynyt viime vuosina. Unilääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 34 prosenttia ja rauhoittavista lääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 24 prosenttia vuosina 2009–2015.
Masennuslääkkeistä korvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen.
Sen sijaan psykoosilääkkeistä korvausta saaneiden määrä kasvaa edelleen. Vuosina 2009–2015 määrä kasvoi 29 prosenttia.
Suositukset ohjaavat välttämään pitkäaikaista käyttöä
Erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytöstä on vuosina 2007–2012 ilmestynyt useita sekä kansallisia että sairaanhoitopiirien hoitosuosituksia, jotka ohjaavat välttämään näiden lääkkeiden pitkäaikaista käyttöä.
– Suositukset ovat saattaneet vaikuttaa näiden lääkkeiden määräämiseen, sanoo erikoistutkija Terhi Kurko Kelasta.
Lisäksi lääkkeiden kulutukseen on voinut vaikuttaa parantunut psykoterapian saatavuus ja Kelan psykoterapian muuttuminen lakisääteiseksi vuoden 2011 alusta.
Psyykenlääkkeiden käytön väheneminen voi johtua myös lääkekorvausten leikkauksista ja siitä, että jotkin lääkkeet ovat poistuneet korvausjärjestelmästä.
– Nämä muutokset saattavat vaikeuttaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti pienituloisilla, Kurko sanoo.
Tiedot psyykenlääkkeiden kulutuksesta vuosina 2009–2015 perustuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tukkumyyntitilastoon, joka sisältää myyntiluvallisten lääkkeiden myynnin sairaaloille ja apteekeille vuosittain.
Psyykenlääkkeiden korvausten saajien määrät vuosina 2009–2015 perustuvat Kelan reseptitiedostoon, joka sisältää apteekeista toimitettujen korvattavien reseptilääkkeiden ostotiedot.
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|