Psyykenlääkkeiden käyttö vähenee
Lääkehoito 07.06.2016 10:10 INKERI HALONEN INGIMAGE
Erityisesti perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö on vähentynyt.
Vastoin yleistä huolta psyykenlääkkeiden käytön kasvusta kaikkien psyykenlääkkeiden yhteenlaskettu kulutus Suomessa on vähentynyt 12 prosenttia vuosina 2009–2015.
Eniten on vähentynyt perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden kulutus.
Masennuslääkkeiden kulutuksen viime vuosiin saakka jatkunut kasvu on tasaantunut. Myös psykoosilääkkeiden kulutuksen kasvu on hidastunut viimeisten viiden vuoden aikana.
Myös psyykenlääkkeiden sairausvakuutuskorvaukset laskeneet
Psyykenlääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia saaneiden määrä on myös pienentynyt viime vuosina. Unilääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 34 prosenttia ja rauhoittavista lääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 24 prosenttia vuosina 2009–2015.
Masennuslääkkeistä korvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen.
Sen sijaan psykoosilääkkeistä korvausta saaneiden määrä kasvaa edelleen. Vuosina 2009–2015 määrä kasvoi 29 prosenttia.
Suositukset ohjaavat välttämään pitkäaikaista käyttöä
Erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytöstä on vuosina 2007–2012 ilmestynyt useita sekä kansallisia että sairaanhoitopiirien hoitosuosituksia, jotka ohjaavat välttämään näiden lääkkeiden pitkäaikaista käyttöä.
– Suositukset ovat saattaneet vaikuttaa näiden lääkkeiden määräämiseen, sanoo erikoistutkija Terhi Kurko Kelasta.
Lisäksi lääkkeiden kulutukseen on voinut vaikuttaa parantunut psykoterapian saatavuus ja Kelan psykoterapian muuttuminen lakisääteiseksi vuoden 2011 alusta.
Psyykenlääkkeiden käytön väheneminen voi johtua myös lääkekorvausten leikkauksista ja siitä, että jotkin lääkkeet ovat poistuneet korvausjärjestelmästä.
– Nämä muutokset saattavat vaikeuttaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti pienituloisilla, Kurko sanoo.
Tiedot psyykenlääkkeiden kulutuksesta vuosina 2009–2015 perustuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tukkumyyntitilastoon, joka sisältää myyntiluvallisten lääkkeiden myynnin sairaaloille ja apteekeille vuosittain.
Psyykenlääkkeiden korvausten saajien määrät vuosina 2009–2015 perustuvat Kelan reseptitiedostoon, joka sisältää apteekeista toimitettujen korvattavien reseptilääkkeiden ostotiedot.
Tupakka nopeuttaa influessarokotteen valmistumista
|
Lääkärit kannattavat, mutta eivät määrää biosimilaareja
|
Kolmikymppisen ruokavalio voi näkyä muistissa viisikymppisenä
|
Espoon uudet apteekkiluvat hakuun tällä viikolla
|
Kuka määräisi biosimilaarit käyttöön?
|
Apteekkien kuljetuskumppani tähyää Keski-Eurooppaan
|
Tulli varoittaa hengenvaarallisista opioidia sisältävistä lääkeväärennöksistä
|
Painonnousu 20–40-vuotiaana ennakoi verenpaineen kohoamista
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Sokerin vähentäminen elintarvikkeissa estäisi diabetesta ja lasten lihomista
|
Apteekkari 2019 -seminaari alkoi
|
Esperi Care kehittää lääkitysturvallisuutta apteekkien kanssa
|
Apteekkien toimitusvarmuus ─ Suomi voittaa Ruotsin
|
Apteekkariliitto Nenäpäivän pääyhteistyökumppaniksi
|
Lääkitysremontti kaatui kiireeseen
|
Valmiina löylyyn – puheenjohtajan sauna lämpiää arkena ja pyhänä
|
Suomalaiset arvostavat apteekkien lääkevaihtoa
|
Riihimäen Aarre Apteekki sai terveyspisteen
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Minna Reijonen valittiin kansanedustajaksi
|
Ehdokkaat: apteekkiomistus pysyköön proviisoreilla
|
Lääkekaaos kuriin – annosjakelun kasvu sai vauhtia
|
Puolesta asiointi apteekissa helpottuu
|
Komissio vahvisti yleisen antibiootin rajoitukset – myyntilupia perutaan
|
Demokratian juhlaa – ja arkea
|
Suoliston mikrobeilla mahdollisesti vaikutus verenpaineeseen
|
Lääkkeiden pikatoimitukset alkavat
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Pois toksinen positiivisuus!
|
Vuosikymmen viitehintaa
|