Näin annosjakelua hyödynnetään - THL:n tilastot kertovat valtavista eroista maakuntien välillä
Annosjakelu 08.06.2017 09:00 INKERI HALONEN ERJA ELO
Alueelliset erot koneellisen annosjakelun käytössä ovat isot, THL tutkimus paljastaa.
Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka samaan aikaan asiakasmäärät ovat kasvaneet, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vanhuspalvelujen tuottajakohtainen seurantatutkimus.
Suomessa kotihoitoa toteuttaa nykyisin yli 600 yksikköä, ja heidän asiakkainaan on noin 49 000 ihmistä – noin 3 000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta sitten.
Samassa ajassa kotihoidon työntekijöiden määrä on vähentynyt yli 400 henkilöllä.
Resurssien supistuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidossa joudutaan jatkuvasti kehittämään uusia toimintatapoja, tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa THL:stä toteaa.
THL: Annosjakelu turvaisi kotihoitoa
Yksi keino vastata supistuvien resurssien tuomiin haasteisiin on lääkkeiden koneellisen annosjakelun hyödyntäminen.
THL suosittaakin, että lääkkeiden koneellinen annosjakelu tulisi ottaa ehdottomasti nykyistä laajemmin käyttöön etenkin kotihoidossa.
THL:n selvityksen mukaan annosjakelupalvelu on käytössä valtaosalla potilaista vain noin joka kolmannessa kotihoidon yksikössä.
Palvelu on otettu laajemmin käyttöön julkisella kuin yksityisellä puolella.
Annosjakelu säästää hoitajien työaikaa, lisää potilasturvallisuutta ja vähentää lääkehävikkiä.
– Apteekin annosjakelupalvelun avulla asiakas saa lääkkeet valmiisiin kerta-annoksiin pakattuna. Se lisää lääkkeiden käytön turvallisuutta, Kehusmaa toteaa.
Kotihoidon asiakkaan annosnauhapakkaus sisältää korkeintaan kahden viikon annokset. Kussakin annospussissa on yhdellä lääkkeenottokerralla otettavat lääkkeet.
Palveluun sisältyy myös lääkityksen tarkistus.
Kaakonkulma loistaa, länsirannikko pitää perää
Maakuntakohtaiset erot annosjakelun käytössä ovat huomattavia.
THL:n tilastojen mukaan kattavimmin annosjakelua on hyödynnetty muun muassa Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, joista noin puolet kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä on ottanut annosjakelun laajasti käyttöön.
Häntäpäätä pitävät Varsinais-Suomi, Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaa, niissä valtaosa (yli 70 prosenttia) toimintayksiköistä ei ollut ottanut annosjakelua lainkaan käyttöön.
– Maakuntien toimintatavat eroavat jonkin verran toisistaan. Erityisesti Etelä-Karjalan Eksoten alueella kotihoitoa on vahvistettu ottamalla uusia toimintatapoja laajasti käyttöön, ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Etelä-Karjalassa on eniten kotona asuvia ikäihmisiä, Kehusmaa toteaa.
Taulukko: Toimintayksiköiden prosenttiosuus, joilla vähintään 2/3 asiakkaista annosjakelun piirissä vuonna 2016
| MAAKUNTA | % |
| Kymenlaakso | 54 |
| Etelä-Karjala | 49 |
| Pohjois-Karjala | 46 |
| Uusimaa | 43 |
| Päijät-Häme | 43 |
| Pohjois-Savo | 42 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 39 |
| Kanta-Häme | 32 |
|
Keski-Suomi |
25 |
| Satakunta | 21 |
| Keski-Pohjanmaa | 18 |
| Lappi | 18 |
| Kainuu | 17 |
| Etelä-Pohjanmaa | 13 |
| Pirkanmaa | 12 |
| Varsinais-Suomi | 10 |
| Etelä-Savo | 10 |
| Pohjanmaa | 10 |
Taulukko: Toimintayksiköiden prosenttiosuus, joilla ei ollut yhtään asiakasta annosjakelun piirissä vuonna 2016
| MAAKUNTA | % |
| Varsinais-Suomi | 82 |
| Pohjanmaa | 74 |
| Etelä-Pohjanmaa | 73 |
| Pirkanmaa | 70 |
| Keski-Pohjanmaa | 69 |
| Etelä-Savo | 68 |
| Satakunta | 64 |
| Keski-Suomi | 60 |
| Lappi | 57 |
| Kanta-Häme | 53 |
| Kainuu | 47 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 42 |
| Uusimaa | 42 |
| Pohjois-Savo | 35 |
| Kymenlaakso | 31 |
| Pohjois-Karjala | 31 |
| Päijät-Häme | 29 |
| Etelä-Karjala | 17 |
