Näin annosjakelua hyödynnetään - THL:n tilastot kertovat valtavista eroista maakuntien välillä

Alueelliset erot koneellisen annosjakelun käytössä ovat isot, THL tutkimus paljastaa.

Kotihoidon tiukentuvat resurssit ja työvoiman jaksamisen haasteet ovat olleet kevään aikana näyttävästi otsikoissa.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka samaan aikaan asiakasmäärät ovat kasvaneet, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vanhuspalvelujen tuottajakohtainen seurantatutkimus.

Suomessa kotihoitoa toteuttaa nykyisin yli 600 yksikköä, ja heidän asiakkainaan on noin 49 000 ihmistä – noin 3 000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Samassa ajassa kotihoidon työntekijöiden määrä on vähentynyt yli 400 henkilöllä.

Resurssien supistuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidossa joudutaan jatkuvasti kehittämään uusia toimintatapoja, tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa THL:stä toteaa.

THL: Annosjakelu turvaisi kotihoitoa

Yksi keino vastata supistuvien resurssien tuomiin haasteisiin on lääkkeiden koneellisen annosjakelun hyödyntäminen.

THL suosittaakin, että lääkkeiden koneellinen annosjakelu tulisi ottaa ehdottomasti nykyistä laajemmin käyttöön etenkin kotihoidossa.

THL:n selvityksen mukaan annosjakelupalvelu on käytössä valtaosalla potilaista vain noin joka kolmannessa kotihoidon yksikössä.

Palvelu on otettu laajemmin käyttöön julkisella kuin yksityisellä puolella.

Annosjakelu säästää hoitajien työaikaa, lisää potilasturvallisuutta ja vähentää lääkehävikkiä.

– Apteekin annosjakelupalvelun avulla asiakas saa lääkkeet valmiisiin kerta-annoksiin pakattuna. Se lisää lääkkeiden käytön turvallisuutta, Kehusmaa toteaa.

Kotihoidon asiakkaan annosnauhapakkaus sisältää korkeintaan kahden viikon annokset. Kussakin annospussissa on yhdellä lääkkeenottokerralla otettavat lääkkeet.

Palveluun sisältyy myös lääkityksen tarkistus.

Kaakonkulma loistaa, länsirannikko pitää perää

Maakuntakohtaiset erot annosjakelun käytössä ovat huomattavia.

THL:n tilastojen mukaan kattavimmin annosjakelua on hyödynnetty muun muassa Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, joista noin puolet kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä on ottanut annosjakelun laajasti käyttöön.

Häntäpäätä pitävät Varsinais-Suomi, Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaa, niissä valtaosa (yli 70 prosenttia) toimintayksiköistä ei ollut ottanut annosjakelua lainkaan käyttöön.

– Maakuntien toimintatavat eroavat jonkin verran toisistaan. Erityisesti Etelä-Karjalan Eksoten alueella kotihoitoa on vahvistettu ottamalla uusia toimintatapoja laajasti käyttöön, ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Etelä-Karjalassa on eniten kotona asuvia ikäihmisiä, Kehusmaa toteaa.

Taulukko: Toimintayksiköiden prosenttiosuus, joilla vähintään 2/3 asiakkaista annosjakelun piirissä vuonna 2016

MAAKUNTA	%
Kymenlaakso	54
Etelä-Karjala	49
Pohjois-Karjala	46
Uusimaa	43
Päijät-Häme	43
Pohjois-Savo	42
Pohjois-Pohjanmaa	39
Kanta-Häme	32
Keski-Suomi	25
Satakunta	21
Keski-Pohjanmaa	18
Lappi	18
Kainuu	17
Etelä-Pohjanmaa	13
Pirkanmaa	12
Varsinais-Suomi	10
Etelä-Savo	10
Pohjanmaa	10

Taulukko: Toimintayksiköiden prosenttiosuus, joilla ei ollut yhtään asiakasta annosjakelun piirissä vuonna 2016

MAAKUNTA	%
Varsinais-Suomi	82
Pohjanmaa	74
Etelä-Pohjanmaa	73
Pirkanmaa	70
Keski-Pohjanmaa	69
Etelä-Savo	68
Satakunta	64
Keski-Suomi	60
Lappi	57
Kanta-Häme	53
Kainuu	47
Pohjois-Pohjanmaa	42
Uusimaa	42
Pohjois-Savo	35
Kymenlaakso	31
Pohjois-Karjala	31
Päijät-Häme	29
Etelä-Karjala	17