Mikä ihana hulluus
27.05.2011 08:04
ENSIMMÄISEKSI sen huomaa kynsien alta. Sitten jalkapohjista. Ja jos tarkkaan katsoo, jotain saattaa näkyä myös otsan hiusrajassa, polvissa, missä vaan.
Puutarhahullun leima isketään ihmiseen mullalla. Mustalla ihanalla mullalla, jota kulkeutuu eteiseen, keittiöön ja makuuhuoneeseen saakka, vaikka kuinka putsaisi ja puistelisi.
Ja kun kerran pyyhkii hikeä otsaltaan, on kastimerkki valmis.
Puutarhakastin jäsenyys lunastetaan joka päivä uudelleen. Jopa talvella. Silloin puutarhuri pakenee kirjoihin ja siemenluetteloihin, mittailee hankeen kukkapenkin paikkoja. Piirtää mielessään uutta kasvua. Istuu ja odottaa.
Ja kun kevät viimein koittaa, mikään aika maailmassa ei riitä.
Sillä puutarhassa on joka päivä uusi mahdollisuus synnyttää, tukea, kaitsea ja kitkeä elämää. Joskus vahingossa, joskus suurin tuhoin ja pienin saavutuksin.
Intoa valavat ne aamun hetket, kun lehdenhakureissulla huomaa luumupuun selvinneen talven käsittelystä. Tai kun töistä palatessa kevätkaihonkukat ovat levittäytyneet pihalle siniseksi, kurittomaksi matoksi. Tai kun löytää kompostistaan kymmenittäin matoja, yhdellä kauhaisulla.
Voi sitä äidin ylpeyttä.
Viime kesänä toteutetun Suuren Apteekkarikyselyn perusteella apteekkareista lähes joka toinen (44 %) tunnistaa tämän tunteen. Ainakin niin moni ilmoitti kyselyssä hoitavansa puutarhaa vapaa-ajallaan.
Teille ja kaikille muillekin harrastajille tahdon sanoa saman kuin mitä anoppini antaessaan minulle elämäni ensimmäisen puutarhakirjani lahjaksi:
Intomielellä, anna palaa!
Apteekkareiden harrastuksista kerrotaan lisää 1.7. ilmestyvässä Apteekkarilehden kesänumerossa.
Inkeri Koskela
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimituspäällikkö.
Osallistu keskusteluun
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|
Äitiyslomalainen 30.05.2011 10:47
Voi miten tutulta kuulostaa! Viimeisen viikon saldo 25 istutuskuopan kaivuu, istutus ja täyttö sekä 16 multakuution ja kahden kuorikekuution levitys. Ai niin ja ennen näitä tuli vielä siivottua 20 kannon jyrsinnän seurauksena syntyneet silput, kuusi kuutiota.
Joka paikkaa särkee, mutta ei haittaa! Leijun jalat irti maasta tästä ilosta, jonka valmistuva piha saa aikaan. Ja apteekista löytyy kyllä apu kolotuksiin :)
Nim. Aitiyslomalla ehtii! (Ei huolta. Lapset eivät ole heitteillä vaan nukkuvat hyvin päiväunensa)