Mikä ihana hulluus
27.05.2011 08:04
ENSIMMÄISEKSI sen huomaa kynsien alta. Sitten jalkapohjista. Ja jos tarkkaan katsoo, jotain saattaa näkyä myös otsan hiusrajassa, polvissa, missä vaan.
Puutarhahullun leima isketään ihmiseen mullalla. Mustalla ihanalla mullalla, jota kulkeutuu eteiseen, keittiöön ja makuuhuoneeseen saakka, vaikka kuinka putsaisi ja puistelisi.
Ja kun kerran pyyhkii hikeä otsaltaan, on kastimerkki valmis.
Puutarhakastin jäsenyys lunastetaan joka päivä uudelleen. Jopa talvella. Silloin puutarhuri pakenee kirjoihin ja siemenluetteloihin, mittailee hankeen kukkapenkin paikkoja. Piirtää mielessään uutta kasvua. Istuu ja odottaa.
Ja kun kevät viimein koittaa, mikään aika maailmassa ei riitä.
Sillä puutarhassa on joka päivä uusi mahdollisuus synnyttää, tukea, kaitsea ja kitkeä elämää. Joskus vahingossa, joskus suurin tuhoin ja pienin saavutuksin.
Intoa valavat ne aamun hetket, kun lehdenhakureissulla huomaa luumupuun selvinneen talven käsittelystä. Tai kun töistä palatessa kevätkaihonkukat ovat levittäytyneet pihalle siniseksi, kurittomaksi matoksi. Tai kun löytää kompostistaan kymmenittäin matoja, yhdellä kauhaisulla.
Voi sitä äidin ylpeyttä.
Viime kesänä toteutetun Suuren Apteekkarikyselyn perusteella apteekkareista lähes joka toinen (44 %) tunnistaa tämän tunteen. Ainakin niin moni ilmoitti kyselyssä hoitavansa puutarhaa vapaa-ajallaan.
Teille ja kaikille muillekin harrastajille tahdon sanoa saman kuin mitä anoppini antaessaan minulle elämäni ensimmäisen puutarhakirjani lahjaksi:
Intomielellä, anna palaa!
Apteekkareiden harrastuksista kerrotaan lisää 1.7. ilmestyvässä Apteekkarilehden kesänumerossa.
Inkeri Koskela
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimituspäällikkö.
Osallistu keskusteluun
Tutkimus: Apteekkien työntekijät toiseksi luotetuimpia Suomessa
|
Apteekit kärsivät työvoimapulasta – tilanne kärjistyy kesällä
|
Orion yhteistyöhön kotimaisen startup-yrityksen kanssa
|
Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä
|
Fimea isännöi useita lääkealan kokouksia puheenjohtajuuskaudella
|
Verkkoapteekkitoimitusten lämpötilaseuranta varmistaa lääkkeiden turvallisuuden
|
Painoa terveydelle!
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Apteekkien osaamista tarvitaan myös sosiaalihuollossa
|
Lääkevaihto piristi muistisairaan
|
Oriola vähentää väkeä
|
Apteekkariliitto jakoi apurahaa vanhusten lääkehoitoon
|
Miten koira suojataan punkeilta?
|
HIV-lääkkeen kopiot pääsivät markkinoille
|
Lääketeollisuus julkaisi sidonnaisuutensa terveydenhuoltoon
|
Puolesta asiointi apteekissa alkoi
|
Esperi-yhteistyö alkaa Helsingissä
|
Portugalilaisesta apteekkarista PGEU:n puheenjohtaja
|
Fimea esittää biologisten lääkkeiden vaihtoa apteekkiin
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Aino-Kaisa Pekonen sosiaali- ja terveysministeriksi
|
Rinteen hallitus jatkaa apteekkialan uudistamista
|
Opioidikipulääke lisää keuhkokuumeen riskiä Alzheimerin tautia sairastavilla
|
Lääkkeiden puhdistus hoivakotiin ja vessoihin
|
Apteekkareiden arkielämää kuvaava videosarja julki – näitä saa jakaa!
|
Kela varoittaa lääkäreitä vahvoista opioideista
|
Hengityssairaudet yhteydessä suurentuneisiin sydänriskeihin
|
Annosjakelun palveluseteli säästää Pohjois-Karjalassa
|
Neuvottelut optiovuodesta päättyivät tuloksettomina
|
Äitiyslomalainen 30.05.2011 10:47
Voi miten tutulta kuulostaa! Viimeisen viikon saldo 25 istutuskuopan kaivuu, istutus ja täyttö sekä 16 multakuution ja kahden kuorikekuution levitys. Ai niin ja ennen näitä tuli vielä siivottua 20 kannon jyrsinnän seurauksena syntyneet silput, kuusi kuutiota.
Joka paikkaa särkee, mutta ei haittaa! Leijun jalat irti maasta tästä ilosta, jonka valmistuva piha saa aikaan. Ja apteekista löytyy kyllä apu kolotuksiin :)
Nim. Aitiyslomalla ehtii! (Ei huolta. Lapset eivät ole heitteillä vaan nukkuvat hyvin päiväunensa)