Melatoniini yhä muita unilääkkeitä parempi vaihtoehto
Lääkehoito 26.09.2016 08:43 VIRPI EKHOLM ISTOCKPHOTO
Melatoniinin käyttö unilääkkeenä lisää diabeteksen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on tietty geenimutaatio. Melatoniini on kuitenkin yhä muita unilääkkeitä parempi vaihtoehto.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan melatoniinin käyttö unilääkkeenä lisää diabeteksen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on tietty geenimutaatio.
Tyypin 2 diabetekselle altistava geenimutaatio löytyy noin joka kolmannelta suomalaiselta.
Tutkimuksen johtajan, dosentti Tiinamaija Tuomen mukaan melatoniinia voi kuitenkin edelleen käyttää turvallisesti unettomuuden hoidossa.
Tuomi toimii osastonylilääkärinä HUS:n Endokrinologian klinikalla.
– Lievä verensokerin nousu on pienempi paha kuin muiden unilääkkeiden aiheuttamat haitat. Turhaa pitkäaikaista melatoniinin käyttöä olisi kuitenkin hyvä välttää.
Jos henkilöllä on diabeteksen esiaste eli kohonnut paastosokeri tai heikentynyt sokerinsietokyky, veren sokeriarvot kannattaa tarkistaa muutaman kuukauden melatoniinihoidon jälkeen.
Sokeriarvot kannattaa tarkistaa myös, jos henkilön perheessä tai suvussa on tyypin 2 diabetesta.
– Toisaalta, jos jo melatoniinia käyttävän henkilön veren sokeriarvot ovat normaalit, nykytiedon valossa ei ole mitään syytä lopettaa tai välttää melatoniinin käyttöä, Tuomi toteaa.
Tuomi ei suosittele riskigeenin selvittämistä internetistä saatavilla geenitesteillä, sillä niistä saatavaa tietoa ja sen merkitystä on todella vaikea tulkita.
– Kyseessä on ainoastaan yksi diabeteksen syntyyn vaikuttava tekijä, ja yksittäisen tekijän vaikutus on kuitenkin vähäinen. Muita riskigeenejä on tunnistettu kymmeniä, hän huomauttaa.
Joka kolmas suomalainen kantaa haiman saarekesolujen melatoniinireseptoreja koodaavassa geenissä mutaatiota, jonka on todettu altistavan tyypin 2 diabetekselle.
HUS:n ja Botnia-hankkeen tutkijat osoittivat, että kolme kuukautta kestänyt melatoniinin käyttö heikensi insuliinineritystä ja suurensi veren sokeripitoisuutta erityisesti juuri tämän riskigeenin kantajilla.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|