Lopussa liitos seisoo
10.09.2010 10:03
TÄMÄ BLOGI on kysymys, ei kannanotto.
Sanon sen heti näin alkuun, sillä blogin aihe, kuntaliitokset ja erilaiset kuntayhtymät, on paperinmakuisuudestaan huolimatta kuuma aihe.
Viime vuonna Suomessa toteutui 32 kuntaliitosta, jotka vähensivät kuntien määrää 67:llä. Ja lisää on tulossa. Ensi vuonna kuntaliitos toteutuu 12 kunnassa, ja yli 30 kuntaa selvittää asiaa parhaillaan. Erilaisia kuntayhtymiä Suomessa on 184.
Fimean kannan mukaan kuntaliitokset eivät vaikuta apteekkien sijaintiperusteisiin eivätkä ne mahdollista apteekin sijoittumista vapaasti uuden liitoskunnan alueella.
Mutta vaikuttavatko liitokset ja yhtymät silti apteekin toimintaan ja miten?
Varminta tietoa voisimme saada niistä kunnista, joissa liitos toteutettiin vuonna 2005 tai sitä ennen. Liitossopimukset näet lähes poikkeuksetta takaavat kunnille usean vuoden siirtymäajan, jonka aikana palveluita ei saa lopettaa tai henkilöstöä irtisanoa.
Olisikin kiinnostavaa tietää, miten terveysasemien lukumäärä on kehittynyt vuoden 2005 liitoskunnissa. Paikallisen terveysaseman ja lääkärin vastaanoton loppuminen palveluiden keskittämisen takia on varmasti vaikuttanut myös lähistöllä palvelevaan apteekkiin.
Mutta onko näin käynyt?
Toistaiseksi mikään taho ei näytä tällaista tietoa keränneen.
Vankan datan puuttuminen aiheuttaa sen, että pelko kuntamuutosten aiheuttamista terveyspalveluiden katoamisesta uusiin ”kuntakeskuksiin” elää. Sen avulla ruokitaan legendoja siitä, miten kuntien A ja B yhdistyessä palvelut päätettiin keskittää kuntien väliin – paikkaan, jossa kukaan ei asu, mutta jonne kaikilla on yhtä pitkä matka.
Siksi toivonkin, että mahdollisimman moni teistä kuntaliitoksen tai kuntayhtymän kokeneista apteekkareista ja proviisoreista kertoisitte kokemuksistanne. Kokemusperäistä tietoa arvostaisi varmasti myös moni kollega, jonka kunta juuri parhaillaan erilaisia yhdistymisiä kaavailee.
Tieto on arvokasta siksikin, että jos eivät kuntaliitokset, niin muut muutokset lainsäädännössä ja kuntien ja valtion taloudessa näyttävät tukevan terveyspalveluiden keskittymistä. Muutoksia on siis edessä, vaikka kuntaliitoksille sanottaisiinkin, että kiitos vaan, mutta ei kestä liittää.
Kommentoikaa tai lähettäkää sähköpostia ositteeseen inkeri.koskela at apteekkariliitto.fi
Inkeri Koskela
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimituspäällikkö.
Osallistu keskusteluun
Orionin lääkkeettömät apteekkituotteet siirtyvät Medifonin jakeluun
|
USA:n opioidikriisistä jättikorvaus
|
Apteekit valmistautuvat Nenäpäivään
|
Sydäntä suojaava monipilleri osoitti tehonsa
|
KKI palkitsi Apteekkariliiton yhteistyöstä - Liikkujan Apteekki on ollut menestys
|
Apteekin lääkitysturvallisuustyö saa tunnustusta
|
Lakanapyykistä lääkkeisiin
|
Apteekkipalvelut laajenevat – Tanskassa uusitaan nyt reseptejä
|
Influenssarokotteiden jakelu alkaa tavanomaista myöhemmin
|
Sokerilimun vaihtaminen kahviin pienentäisi diabetesriskiä
|
Verkkoapteekki otti ison kehitysaskeleen
|
Hoivayritykset keskittävät annosjakelua
|
Kirsi Varhilasta STM:n kansliapäällikkö
|
Apteekkien Mielinauha-keräys ylitti odotukset
|
Rintasyöpälääke letrotsoli uhkaa loppua
|
Gluteeni lisää lapsen riskiä sairastua keliakiaan
|
D-vitamiinilisät eivät ehkäise diabetesta
|
Lääkkeet loppuvat, kun Kiina sulkee tehtaita
|
Vältettävien lääkkeiden käyttö vähentynyt iäkkäillä
|
Ehdollista korvattavuutta jatketaan kuusi vuotta
|
Beetasalpaajien hyödyt katoavat pitkäaikaiskäytössä
|
Rintasyöpää voitaisiin ehkäistä lääkkein, haitat vielä liian suuria
|
Ministeriö haluaa kansallisen lääkityslistan
|
Väitöskirja antaa karun kuvan Ruotsin apteekkiuudistuksesta
|
Lääkkeiden karsinta palautti elämänilon
|
Vanhuspalvelujen lääkitysongelmat jatkuvat
|
Lääkkeitä saa Suomessa vielä hyvin
|
Muuntokoulutus työllisti farmaseutteja pohjoisessa
|
Superhelle voi vähentää lääkkeen tehoa
|
Uusia vaihtoehtoja tyypin 2 diabeteksen hoitoon lapsille
|