Lopussa liitos seisoo
10.09.2010 10:03
TÄMÄ BLOGI on kysymys, ei kannanotto.
Sanon sen heti näin alkuun, sillä blogin aihe, kuntaliitokset ja erilaiset kuntayhtymät, on paperinmakuisuudestaan huolimatta kuuma aihe.
Viime vuonna Suomessa toteutui 32 kuntaliitosta, jotka vähensivät kuntien määrää 67:llä. Ja lisää on tulossa. Ensi vuonna kuntaliitos toteutuu 12 kunnassa, ja yli 30 kuntaa selvittää asiaa parhaillaan. Erilaisia kuntayhtymiä Suomessa on 184.
Fimean kannan mukaan kuntaliitokset eivät vaikuta apteekkien sijaintiperusteisiin eivätkä ne mahdollista apteekin sijoittumista vapaasti uuden liitoskunnan alueella.
Mutta vaikuttavatko liitokset ja yhtymät silti apteekin toimintaan ja miten?
Varminta tietoa voisimme saada niistä kunnista, joissa liitos toteutettiin vuonna 2005 tai sitä ennen. Liitossopimukset näet lähes poikkeuksetta takaavat kunnille usean vuoden siirtymäajan, jonka aikana palveluita ei saa lopettaa tai henkilöstöä irtisanoa.
Olisikin kiinnostavaa tietää, miten terveysasemien lukumäärä on kehittynyt vuoden 2005 liitoskunnissa. Paikallisen terveysaseman ja lääkärin vastaanoton loppuminen palveluiden keskittämisen takia on varmasti vaikuttanut myös lähistöllä palvelevaan apteekkiin.
Mutta onko näin käynyt?
Toistaiseksi mikään taho ei näytä tällaista tietoa keränneen.
Vankan datan puuttuminen aiheuttaa sen, että pelko kuntamuutosten aiheuttamista terveyspalveluiden katoamisesta uusiin ”kuntakeskuksiin” elää. Sen avulla ruokitaan legendoja siitä, miten kuntien A ja B yhdistyessä palvelut päätettiin keskittää kuntien väliin – paikkaan, jossa kukaan ei asu, mutta jonne kaikilla on yhtä pitkä matka.
Siksi toivonkin, että mahdollisimman moni teistä kuntaliitoksen tai kuntayhtymän kokeneista apteekkareista ja proviisoreista kertoisitte kokemuksistanne. Kokemusperäistä tietoa arvostaisi varmasti myös moni kollega, jonka kunta juuri parhaillaan erilaisia yhdistymisiä kaavailee.
Tieto on arvokasta siksikin, että jos eivät kuntaliitokset, niin muut muutokset lainsäädännössä ja kuntien ja valtion taloudessa näyttävät tukevan terveyspalveluiden keskittymistä. Muutoksia on siis edessä, vaikka kuntaliitoksille sanottaisiinkin, että kiitos vaan, mutta ei kestä liittää.
Kommentoikaa tai lähettäkää sähköpostia ositteeseen inkeri.koskela at apteekkariliitto.fi
Inkeri Koskela
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimituspäällikkö.
Osallistu keskusteluun
Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia
|
Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee
|
Apteekki on lähin terveyspalvelu
|
Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
|
Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa
|
Lääkekorvaukset karkaavat käsistä
|
Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa
|
Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti
|
Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä
|
Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja
|
Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat
|
Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
|
Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Taksin hinta ja apteekit
|
Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy
|
Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!
|
Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"
|
Hoivakodin lähiapteekki onkin kaukoapteekki
|
Fimean apteekeilta perimät maksut säilymässä ennallaan
|
Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle
|
Reseptilääkkeet halpenivat, taksimatkat kallistuivat
|
Itkin liikutuksesta, sitten kiukusta
|
Apteekit toimialoista vastuullisimpia
|
Liberalisointi on vähentänyt apteekkien työntekijöitä
|
Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia
|
Seinät eivät hoida – eivätkä neuvo
|
Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta
|