Liian harva käyttää statiinia sydänkohtauksen jälkeen
Lääkehoito 10.09.2020 10:11 VIRPI EKHOLM INGIMAGE
Heikko hoitoon sitoutuminen kiihdyttää uuden sydän- tai aivoinfarktin ilmaantumista.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettu rekisteritutkimus osoittaa, että jokainen uusi sydän- ja verisuonitapahtuma kasvattaa seuraavan riskiä entistä suuremmaksi. Sydän- ja verisuonitapahtumia ovat esimerkiksi sydänkohtaus tai aivoinfarkti.
Samalla tapahtumien välinen aika lyhenee: ensimmäisen ja toisen tapahtuman välillä se oli keskimäärin seitsemän vuotta, mutta neljännen ja viidennen välillä enää yhden vuoden.
– Jokaisen sydän- ja verisuonitapahtuman jälkeen riski kasvaa ja tahti vain kiihtyy, kuvailee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, kardiologian dosentti Mikko Pietilä.
Tautia voidaan hidastaa asianmukaisella lääkehoidolla, kuten statiineilla. Suositusten mukainen, intensiivinen statiinihoito vähensi merkittävästi uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä.
Tutkimus kuitenkin osoitti, että statiinihoito toteutuu tässä potilasryhmässä huonosti.
– Joka neljäs potilas jätti kolesterolilääkkeet kokonaan hakematta apteekista. Parhaimmillaankin vain noin puolet sairastuneista käytti korkeaa tai keskisuurta annosta statiinia, Pietilä kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin potilas- ja lääkeostotietoja lähes 30 000 potilaasta, jotka olivat sairastaneet ensimmäisen sydän- ja verisuonitapahtumansa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2004–2016. Tutkimusta rahoitti lääkeyhtiö Amgen.
Potilaat pelkäävät haittavaikutuksia
Mikko Pietilä toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka tärkeää kolesterolilääkitys on potilaille, jotka ovat jo sairastaneet sydän- tai aivoinfarktin.
– Silloin emme hoida enää jotain mahdollisesti tapahtuvaa teoreettista riskiä, vaan riskiä, joka on jo osoittanut olevansa todellinen, hän korostaa.
Pietilän mukaan statiinilääkkeiden maine on syyttä huono. Osa potilaista jättää lääkkeet käyttämättä todellisten tai kuviteltujen haittavaikutusten vuoksi.
Apteekit voivat osaltaan kannustaa ja motivoida potilaita käyttämään lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti. Haittojen liiallinen korostaminen voi toimia päinvastoin.
– Apteekissa hyvän, asiallisen lääkeneuvonnan merkitys korostuu, kun potilaalla on virheellisiä ennakkokäsityksiä lääkkeestä. Painopisteen soisi mieluummin olevan lääkkeen hyödyissä kuin potentiaalisissa haitoissa, Pietilä toteaa.
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
|
Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
|
"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan
|
Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään
|
EMA: Klorokiinia ja hydroksiklorokiinia tulee käyttää vain hoitosuositusten mukaan
|
Pitkäaikaista lääkitystä ei pidä lopettaa koronan pelossa
|
Hypoglykemian hoito helpottuu
|
Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä
|
Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia
|
Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä
|
Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Tekoäly, VR, AR ja 3D tulevat lääkehoitoon
|
Suihkeella irti masennuksesta
|
Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
|
Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa
|
Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Potilaan omat solut nujertavat syövän
|
Parasetamoli ei välttämättä täysin haitaton raskauden aikana
|
Lääkehoitoihin luotetaan, mutta ne myös huolestuttavat
|
Viranomaiset huolissaan epilepsialääke klonatsepaamin kasvavasta off label -käytöstä
|
Antibiootteihin liitetyt sydänriskit selittyvät potilailla – ei lääkkeillä
|