Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden velvoitevarastointiin
Uudistuva terveydenhuolto 25.03.2015 11:55 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkeyritysten on pidettävä velvoitevarastossa kriittisiä lääkkeitä määrä, joka vastaa kymmenen, kuuden tai kolmen kuukauden menekkiä.
Velvoitevarastointilaki kaipaa Lääketeollisuus ry:n mielestä päivittämistä. Yhdistys herättelee keskustelua siitä, millaisiin kriiseihin Suomessa halutaan varautua.
Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, joten maamme lääkehuolto saattaisi halvaantua hyvin nopeasti kansainvälisissä kriiseissä. Poikkeustilanteita varten laki velvoittaa lääkeyritykset pitämään normaalin myyntivarastonsa lisäksi velvoitevarastoja.
Lääketeollisuudelle velvoitevarastoinnista koituu kuitenkin ongelmia.
Lääketeollisuus ry huomauttaa, että nykyisen velvoitevarastointilain perusteet on luotu 1980-luvun alkupuolella, jolloin kriisi tarkoitti sotaa. Nykypäivänä lääkemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Markkinatilanteet vaihtelevat nopeasti esimerkiksi kilpailutusten ja viitehintajärjestelmän vuoksi.
– Kun lääkeyhtiö häviää sairaalan järjestämän tarjouskilpailun, sen tuotteelle ei ole seuraavana vuonna myyntiä. Kuitenkin laki velvoittaa yrityksen varastoimaan lääkettä edellisen vuoden myynnin perusteella. Tätä varastoa ei pysty myymään käytännössä minnekään eli lääkkeet vanhenevat hyllyyn, kertoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.
Viitehintajärjestelmä tuo vastavan ongelman avohoidon puolelle. Hintaputken ulkopuolelle jäävän tuotteen myynti pysähtyy vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastoissa säilytetään myös muita tuotteita, kuten itsehoitolääkkeitä.
– Velvoitevarastointijärjestelmä on rakennettu kriisejä varten. Teollisuus on pohtinut jo jonkin aikaa, onko itsehoitolääkkeiden saanti kriisin sattuessa aivan välttämätöntä, Tamminen sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi keskustella siitä, millaisiin kriiseihin lääkkeiden velvoitevarastoilla varaudutaan. Lääkkeitä varastoitaisiin sen jälkeen päivitettyjen näkemysten mukaisesti. Laki olisi hyvä päivittää samassa yhteydessä, kun Suomeen tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
ERJA ELO
Lue lisää Apteekkarilehden 6/2011 artikkelista "Entistä hauraampi lääkehuolto" >
Miksi palvelupisteet eivät yleisty?
|
Rokotusoikeuden laajentaminen apteekkeihin junnaa
|
Vähärasvainen dieetti yhtä huono kuin muutkin
|
Helsingin Joutsen apteekki joutuu lopettamaan
|
Empagliflotsiini suojaa sydäntä – ainakin hieman
|
Nyt mie tulin hakemaan sitä lääkettä!
|
Lääkekorvaussäästöt etenivät eduskuntaan
|
Viro hylkää liberaalit apteekkimarkkinat
|
Onnistunut kriisiviestintä vaatii myös some-osaamista
|
Hoidosta poistettiin 15 lääkettä
|
Uusi lääke sydämen vajaatoimintaan
|
Siun Sote tahtoo paikalliset yritykset mukaan
|
Kuntapäättäjät tyytyväisiä apteekkipalveluihin
|
Tunti lisää liikuntaa talviajan kunniaksi
|
Rauman ylihoitaja: Palvelusetelikäytäntö sopisi hyvin Apteekin Terveyspisteeseen
|
Raskaudenaikainen lihavuus merkki tulevista terveysriskeistä
|
Influenssatartunta altistaa sydänkohtauksille – rokote pienentää riskiä
|
D-vitamiinin vajaus yhteydessä muistin heikkenemiseen
|
Raumalle avataan toinen Apteekin Terveyspiste
|
Uusi spirometriasuositus on ilmestynyt
|
Miljoonat diabeetikot saavat insuliinikynänsä Kontiolahdelta
|
Suomalaisten Alzheimer-potilaiden psykoosilääkitykset huolestuttavat
|
Hyvä palvelu tuo asiakkaan takaisin apteekkiin
|
Apteekkariliitto: Lisäsäästöt tehtävä lääkehoitoja rationalisoimalla
|
Statiinit ja D-vitamiini saattavat vähentää migreeniä
|
Sunnuntaina vietetään Maailman lihavuuspäivää
|
Jarkko Kiuru PharmaServicen toimitusjohtajaksi
|
Yliopiston Apteekki haluaa sivuapteekin Espoon Isoon Omenaan
|
Suomalaistutkija: Moni tarvitsee yhä kalsiumlisää
|
Kalsium ei ehkäise luunmurtumia – ei ruoasta eikä pillereistä saatuna
|
