Suomalaisten Alzheimer-potilaiden psykoosilääkitykset huolestuttavat
Lääkehoito 13.10.2015 11:16 INKERI HALONEN INGIMAGE
Psykoosilääkkeiden käytön aloittamisen yleisyys ja käytön kesto Alzheimer-potilailla eivät vastaa nykyisiä hoitosuosituksia, professori Sirpa Hartikainen sanoo.
Psykoosilääkkeiden käytön aloittaminen ja pitkäaikainen käyttö on yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla, selviää tuoreesta suomalaisesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan Alzheimer-potilaille aloitetaan muuta väestöä yleisemmin psykoosilääkitys jo 2–3 vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia.
Tavallisimmin lääkitys aloitettiin puolen vuoden kuluessa Alzheimerin taudin diagnoosista, mutta uusia aloittajia oli myöhemminkin paljon.
Tutkimuksen 12-vuotisen seurannan aikana kolmannes Alzheimerin tautia sairastavista aloitti psykoosilääkkeiden käytön. Niiden käytön aloittaminen oli Alzheimerin tautia sairastavilla viisi kertaa yleisempää kuin tautia sairastamattomalla verrokkiväestöllä.
Tutkimuksessa oli mukana 7 217 Alzheimerin tautia sairastavaa suomalaista, joiden psykoosilääkkeiden käyttöä selvitettiin osana valtakunnalliseen rekisteriaineistoon pohjautuvaa MEDALZ-2005 -tutkimusta.
Pitkäaikaiskäyttö yleistä, ei vastaa hoitosuosituksia
Aiemmin kesällä samasta tutkimusväestöstä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että psykoosilääkkeiden käyttöä jatketaan Alzheimerin tautia sairastavilla huomattavan pitkään. Yli puolella (57 %) käyttäjistä psykoosilääkkeet olivat pitkäaikaiskäytössä eli käyttö jatkui yli vuoden.
Psykoosilääkkeiden käyttö tulisi Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen mukaan rajata vain vaikeimpien psykoottisten oireiden, levottomuuden ja aggressiivisuuden lyhytaikaiseen hoitoon.
Psykoosilääkkeiden käytön aloittamisen yleisyys ja käytön kesto eivät vastaa nykyisiä hoitosuosituksia, tutkimuksen tekijät toteavat.
– Tämä on huolestuttavaa, sillä psykoosilääkkeiden käyttö lisää vakavien haittatapahtumien, kuten aivohalvauksien, kaatumisten ja murtumien sekä kuoleman riskiä, professori Sirpa Hartikainen sanoo.
Hartikainen toivoo, että tutkimus havahduttaisi huomaamaan, ettei hoitokäytäntö vastaa suosituksia.
– On huolestuttavaa, että psykoosilääkitys aloitetaan usein pari vuotta ennen diagnoosia. Tämä kertoo siitä, että hoidetaan vain oireita eikä pureuduta diagnoosin tekoon ja sitä kautta varsinaisen syyn hoitoon.
Itä-Suomen yliopistolla tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa British Journal of Psychiatry -lehdessä.
Miksi palvelupisteet eivät yleisty?
|
Rokotusoikeuden laajentaminen apteekkeihin junnaa
|
Vähärasvainen dieetti yhtä huono kuin muutkin
|
Helsingin Joutsen apteekki joutuu lopettamaan
|
Empagliflotsiini suojaa sydäntä – ainakin hieman
|
Nyt mie tulin hakemaan sitä lääkettä!
|
Lääkekorvaussäästöt etenivät eduskuntaan
|
Viro hylkää liberaalit apteekkimarkkinat
|
Onnistunut kriisiviestintä vaatii myös some-osaamista
|
Hoidosta poistettiin 15 lääkettä
|
Uusi lääke sydämen vajaatoimintaan
|
Siun Sote tahtoo paikalliset yritykset mukaan
|
Kuntapäättäjät tyytyväisiä apteekkipalveluihin
|
Tunti lisää liikuntaa talviajan kunniaksi
|
Rauman ylihoitaja: Palvelusetelikäytäntö sopisi hyvin Apteekin Terveyspisteeseen
|
Raskaudenaikainen lihavuus merkki tulevista terveysriskeistä
|
Influenssatartunta altistaa sydänkohtauksille – rokote pienentää riskiä
|
D-vitamiinin vajaus yhteydessä muistin heikkenemiseen
|
Raumalle avataan toinen Apteekin Terveyspiste
|
Uusi spirometriasuositus on ilmestynyt
|
Miljoonat diabeetikot saavat insuliinikynänsä Kontiolahdelta
|
Hyvä palvelu tuo asiakkaan takaisin apteekkiin
|
Apteekkariliitto: Lisäsäästöt tehtävä lääkehoitoja rationalisoimalla
|
Statiinit ja D-vitamiini saattavat vähentää migreeniä
|
Sunnuntaina vietetään Maailman lihavuuspäivää
|
Jarkko Kiuru PharmaServicen toimitusjohtajaksi
|
Yliopiston Apteekki haluaa sivuapteekin Espoon Isoon Omenaan
|
Suomalaistutkija: Moni tarvitsee yhä kalsiumlisää
|
Kalsium ei ehkäise luunmurtumia – ei ruoasta eikä pillereistä saatuna
|