Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden velvoitevarastointiin
Uudistuva terveydenhuolto 25.03.2015 11:55 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkeyritysten on pidettävä velvoitevarastossa kriittisiä lääkkeitä määrä, joka vastaa kymmenen, kuuden tai kolmen kuukauden menekkiä.
Velvoitevarastointilaki kaipaa Lääketeollisuus ry:n mielestä päivittämistä. Yhdistys herättelee keskustelua siitä, millaisiin kriiseihin Suomessa halutaan varautua.
Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, joten maamme lääkehuolto saattaisi halvaantua hyvin nopeasti kansainvälisissä kriiseissä. Poikkeustilanteita varten laki velvoittaa lääkeyritykset pitämään normaalin myyntivarastonsa lisäksi velvoitevarastoja.
Lääketeollisuudelle velvoitevarastoinnista koituu kuitenkin ongelmia.
Lääketeollisuus ry huomauttaa, että nykyisen velvoitevarastointilain perusteet on luotu 1980-luvun alkupuolella, jolloin kriisi tarkoitti sotaa. Nykypäivänä lääkemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Markkinatilanteet vaihtelevat nopeasti esimerkiksi kilpailutusten ja viitehintajärjestelmän vuoksi.
– Kun lääkeyhtiö häviää sairaalan järjestämän tarjouskilpailun, sen tuotteelle ei ole seuraavana vuonna myyntiä. Kuitenkin laki velvoittaa yrityksen varastoimaan lääkettä edellisen vuoden myynnin perusteella. Tätä varastoa ei pysty myymään käytännössä minnekään eli lääkkeet vanhenevat hyllyyn, kertoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.
Viitehintajärjestelmä tuo vastavan ongelman avohoidon puolelle. Hintaputken ulkopuolelle jäävän tuotteen myynti pysähtyy vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastoissa säilytetään myös muita tuotteita, kuten itsehoitolääkkeitä.
– Velvoitevarastointijärjestelmä on rakennettu kriisejä varten. Teollisuus on pohtinut jo jonkin aikaa, onko itsehoitolääkkeiden saanti kriisin sattuessa aivan välttämätöntä, Tamminen sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi keskustella siitä, millaisiin kriiseihin lääkkeiden velvoitevarastoilla varaudutaan. Lääkkeitä varastoitaisiin sen jälkeen päivitettyjen näkemysten mukaisesti. Laki olisi hyvä päivittää samassa yhteydessä, kun Suomeen tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
ERJA ELO
Lue lisää Apteekkarilehden 6/2011 artikkelista "Entistä hauraampi lääkehuolto" >
Banaanikärpänen ratkoo lihavuuden syitä
|
Lääkevarmennus voi johtaa lääkepulaan
|
Suuret lääkekulut laskevat hieman
|
Apteekki on auki entistä pidempään
|
Apteekitkin rokottavat riskiryhmiä
|
Samuli Saarni Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajaksi
|
Verkkoapteekkien määrä kaksinkertaistuu
|
Lääkkeet kotiin asti
|
Lisää lukemista - apteekkialasta taas uusi selvitys
|
Health Awards 2019 -finalistit valittu
|
Valeapteekki soittelee jälleen
|
Kunniamerkit Merja Kahelalle ja Olli Sillantakalle
|
Fimea: Apteekit neuvovat itsehoitolääkkeiden käytössä varsin hyvin
|
Apteekkari Risto Kanerva Apteekkariliiton puheenjohtajaksi
|
Apteekkariliitto jakoi ansiomerkkejä
|
Kuolemantuomiosta krooniseksi sairaudeksi – testaa tietosi HIV:stä!
|
Yksinkertaista ja toimivaa - Seinäjoki pani kontrollit kuntoon
|
Lääketeollisuus Brexit-käänteistä: ”Varaudumme yhä sopimuksettomaan eroon”
|
Terveydeksi! on viikon aikakauslehti
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Apteekkari uskoo yhä Rediin
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Antibioottikampanja jälleen vuoden lääkekampanja
|
Helsingin Herttoniemen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Farmasian Päivät alkoivat – nyt opitaan pelaamalla
|
Farmasian järjestöt kaipaavat yli vaalien ulottuvia visioita
|
D-vitamiinipillereiden ja omega-3-rasvahappolisien teho kyseenalainen
|
Renkomäen entinen apteekkari tuomittiin törkeästä petoksesta
|
Yrittäjävähennys ei ollut apteekkarivähennys
|
Liedon apteekki avasi terveyspisteen
|
