Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden velvoitevarastointiin
Uudistuva terveydenhuolto 25.03.2015 11:55 ERKKI KOSTIAINEN
Lääkeyritysten on pidettävä velvoitevarastossa kriittisiä lääkkeitä määrä, joka vastaa kymmenen, kuuden tai kolmen kuukauden menekkiä.
Velvoitevarastointilaki kaipaa Lääketeollisuus ry:n mielestä päivittämistä. Yhdistys herättelee keskustelua siitä, millaisiin kriiseihin Suomessa halutaan varautua.
Suomi on riippuvainen lääkkeiden tuonnista, joten maamme lääkehuolto saattaisi halvaantua hyvin nopeasti kansainvälisissä kriiseissä. Poikkeustilanteita varten laki velvoittaa lääkeyritykset pitämään normaalin myyntivarastonsa lisäksi velvoitevarastoja.
Lääketeollisuudelle velvoitevarastoinnista koituu kuitenkin ongelmia.
Lääketeollisuus ry huomauttaa, että nykyisen velvoitevarastointilain perusteet on luotu 1980-luvun alkupuolella, jolloin kriisi tarkoitti sotaa. Nykypäivänä lääkemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Markkinatilanteet vaihtelevat nopeasti esimerkiksi kilpailutusten ja viitehintajärjestelmän vuoksi.
– Kun lääkeyhtiö häviää sairaalan järjestämän tarjouskilpailun, sen tuotteelle ei ole seuraavana vuonna myyntiä. Kuitenkin laki velvoittaa yrityksen varastoimaan lääkettä edellisen vuoden myynnin perusteella. Tätä varastoa ei pysty myymään käytännössä minnekään eli lääkkeet vanhenevat hyllyyn, kertoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.
Viitehintajärjestelmä tuo vastavan ongelman avohoidon puolelle. Hintaputken ulkopuolelle jäävän tuotteen myynti pysähtyy vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastoissa säilytetään myös muita tuotteita, kuten itsehoitolääkkeitä.
– Velvoitevarastointijärjestelmä on rakennettu kriisejä varten. Teollisuus on pohtinut jo jonkin aikaa, onko itsehoitolääkkeiden saanti kriisin sattuessa aivan välttämätöntä, Tamminen sanoo.
Lääketeollisuus ry:n mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi keskustella siitä, millaisiin kriiseihin lääkkeiden velvoitevarastoilla varaudutaan. Lääkkeitä varastoitaisiin sen jälkeen päivitettyjen näkemysten mukaisesti. Laki olisi hyvä päivittää samassa yhteydessä, kun Suomeen tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
ERJA ELO
Lue lisää Apteekkarilehden 6/2011 artikkelista "Entistä hauraampi lääkehuolto" >
Mediuutiset haastaa apteekit mukaan Kiitä kollegaa -kampanjaan
|
Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet
|
Antibioottialtistus raskauden aikana yhteydessä varhain alkavaan Crohnin tautiin
|
Liikakilot yhteydessä munuaisten toiminnan heikentymiseen
|
Hila: Migreenilääke Aimovig saa korvattavuuden
|
Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa
|
Aamiainen ei auta laihduttamaan – saattaa jopa lihottaa
|
Muutoksia lääkelakiin – päihdepotilaiden apteekkisopimukset jatkuvat kuten ennenkin
|
Lääkevarmennusjärjestelmä otetaan käyttöön lauantaina
|
STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen
|
Orionin verenpainelääkkeitä vedetään pois apteekeista
|
Espoo harkitsee koneellista annosjakelua pakolliseksi hoivapalveluihin
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Intensiivinen verenpainehoito saattaa ehkäistä muistin heikkenemistä
|
Koulun liikuntatyö vuoden terveysteko
|
Suomalainen resepti kelpaa Viron apteekeissa
|
Terveystalo avasi Pandoran lippaan
|
Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa
|
Melkein joka kymmenes syöpä johtuu lihavuudesta
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!
|
Brexitiin on varauduttu sosiaaliturvassa ja lääkehuollossa
|
Norjan lääkepula pahenee
|
Lääke-euron uusjako
|
Murskaus loppui, vointi parani
|
Venäläiset tulevat
|
Lennokas tarina apteekkiketjusta
|
Lääkemyynti kääntyi kasvuun
|
Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta
|
Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon
|
