Joka viides jäi ilman lääkekorvauksia alkuomavastuun vuoksi
Lääkekorvaukset 23.03.2017 10:03 ERJA ELO INGIMAGE
Suomalaiset ostivat vuonna 2016 reseptilääkkeitä 2 miljardilla eurolla. Kela korvasi summasta 1,4 miljardia euroa.
Viime vuonna käyttöön otettu alkuomavastuu vähensi lääkekorvausta saaneiden määrää ja kasvatti asiakkaiden omaa maksuosuutta. Silti korvausten kokonaismenot kasvoivat.
Reseptilääkkeitä ostaneista joka viides jäi viime vuonna kokonaan ilman Kelan korvausta.
Lääkekorvauksia sai viime vuonna 3 miljoonaa henkilöä, kun vuonna 2015 heitä oli 3,8 miljoonaa. Lääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä pysyi kuitenkin entisellä tasolla.
Syynä korvauksia saaneiden vähenemiseen on vuosittainen 50 euron alkuomavastuu, joka otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa.
Alkuomavastuu koskee täysi-ikäisiä lääkkeiden ostajia. Myös kiinteitä, lääkekohtaisia omavastuita korotettiin. Toisaalta lääkkeiden peruskorvaus parani 35 prosentista 40 prosenttiin.
Uudistuksen tavoitteena oli hillitä lääkekorvausmenojen kasvua.
– Kokonaan ilman korvausta jääneet henkilöt ovat ostaneet lääkkeitä vähän, alle 50 eurolla vuodessa, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.
Yleisimmin lääkekustannukset jäivät alle alkuomavastuun nuorilla aikuisilla eli 25–34-vuotiailla. Heille maksetaan väestöön suhteutettuna vähiten lääkekorvauksia.
Asiakkaan maksuosuus kasvoi 14 euroa
Asiakkaan oma maksuosuus lääkkeistä kasvoi vuodessa keskimäärin noin 14 euroa. Vuonna 2016 asiakkaiden keskimääräinen omavastuu korvattavista lääkkeistä oli noin 165 euroa. Omavastuu on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jatkuvasti.
Kelan maksamien lääkekorvausten määrä kasvoi vuonna 2016 kaikkiaan 34 miljoonaa euroa eli 2 % edellisvuoteen verrattuna.
Suomalaiset ostivat vuonna 2016 reseptilääkkeitä 2 miljardilla eurolla. Kela korvasi summasta 1,4 miljardia euroa.
Mikrobilääkkeistä ja tulehduskipulääkkeistä korvauksia saaneiden määrä väheni lähes kolmanneksella ja parasetamolista korvausta saaneiden määrä lähes neljänneksellä.
– Tämä kertoo siitä, että korvausta vaille jäivät useimmiten vain yhden lääkekuurin vuodessa ostaneet. Lääkkeissä, joita käytetään esimerkiksi syövän, autoimmuunisairauksien, diabeteksen tai veritautien hoitoon, korvauksen saajien määrä kasvoi tai pysyi ennallaan, Saastamoinen sanoo.
Apteekin puhelinneuvonnan arvoa selvitetään Ruotsissa
|
Suomesta Euroopan digiveturi
|
Generation Green ei selvinnyt finaaliin
|
FIP:ltä apua ja ohjeita pakolaiskriisiin
|
Läpimurto tutkimuksessa: allergiarokote markkinoille 5-10 vuodessa?
|
STM ehdottaa apteekkimaksun korottamista osana lääkesäästöjä
|
FIP käynnistyi Düsseldorfissa
|
Tupakointi mahdollisesti diabeteksen riskitekijä
|
Kananmunat eivät lisää sydänriskejä
|
Viranomaisvalvonta kattaa myös apteekkareiden yhtiöt
|
Kiinnostaako kehitysyhteistyö? Pharmaciens Sans Frontières aloittamassa Suomessa
|
Kirsti Torniaisesta Vuoden Proviisori 2015
|
Farmasian ammattilaisten omaa juhlapäivää vietetään tänään
|
Kuluttajaliitto ja Apteekkariliitto varoittavat valeapteekeista
|
Kanervasta Aptan uusi puheenjohtaja
|
Tuore väitös: Lääkkeitä säilytetään kotona huolettomasti
|
Tupakointi kiihdyttää MS-taudin etenemistä
|
D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat
|
Kielimuuri hidastaa asiakaspalvelua
|
Pakolaiskriisi haastaa kuva- ja elekielen käyttöön apteekeissa
|
Ympyrätalon apteekkiin Apteekin Terveyspiste
|
Hainrustotuotteita apteekeissa vain vähän – moni valmis poistamaan kokonaan
|
STM: Lääkesäästöjen budjettilait valmistunevat lokakuussa
|
Lääkekuljetukset turvassa perjantain mielenilmaukselta
|
Reseptikeskuksen häiriöt uhkasivat pahasti annosjakelua
|
Ummetus voi edeltää Parkinsonin tautia
|
Sähköisiä reseptejä nyt myös henkilötunnuksettomille
|
Apteekit palvelevat myös ensi perjantaina
|
”Ilman lääkkeitäkö heidät pitäisi jättää?”
|
Digoksiini on turvallista – riskit näkyvät vain heikoissa tutkimuksissa
|