Joka viides jäi ilman lääkekorvauksia alkuomavastuun vuoksi
Lääkekorvaukset 23.03.2017 10:03 ERJA ELO INGIMAGE
Suomalaiset ostivat vuonna 2016 reseptilääkkeitä 2 miljardilla eurolla. Kela korvasi summasta 1,4 miljardia euroa.
Viime vuonna käyttöön otettu alkuomavastuu vähensi lääkekorvausta saaneiden määrää ja kasvatti asiakkaiden omaa maksuosuutta. Silti korvausten kokonaismenot kasvoivat.
Reseptilääkkeitä ostaneista joka viides jäi viime vuonna kokonaan ilman Kelan korvausta.
Lääkekorvauksia sai viime vuonna 3 miljoonaa henkilöä, kun vuonna 2015 heitä oli 3,8 miljoonaa. Lääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä pysyi kuitenkin entisellä tasolla.
Syynä korvauksia saaneiden vähenemiseen on vuosittainen 50 euron alkuomavastuu, joka otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa.
Alkuomavastuu koskee täysi-ikäisiä lääkkeiden ostajia. Myös kiinteitä, lääkekohtaisia omavastuita korotettiin. Toisaalta lääkkeiden peruskorvaus parani 35 prosentista 40 prosenttiin.
Uudistuksen tavoitteena oli hillitä lääkekorvausmenojen kasvua.
– Kokonaan ilman korvausta jääneet henkilöt ovat ostaneet lääkkeitä vähän, alle 50 eurolla vuodessa, sanoo erikoistutkija Leena Saastamoinen Kelasta.
Yleisimmin lääkekustannukset jäivät alle alkuomavastuun nuorilla aikuisilla eli 25–34-vuotiailla. Heille maksetaan väestöön suhteutettuna vähiten lääkekorvauksia.
Asiakkaan maksuosuus kasvoi 14 euroa
Asiakkaan oma maksuosuus lääkkeistä kasvoi vuodessa keskimäärin noin 14 euroa. Vuonna 2016 asiakkaiden keskimääräinen omavastuu korvattavista lääkkeistä oli noin 165 euroa. Omavastuu on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jatkuvasti.
Kelan maksamien lääkekorvausten määrä kasvoi vuonna 2016 kaikkiaan 34 miljoonaa euroa eli 2 % edellisvuoteen verrattuna.
Suomalaiset ostivat vuonna 2016 reseptilääkkeitä 2 miljardilla eurolla. Kela korvasi summasta 1,4 miljardia euroa.
Mikrobilääkkeistä ja tulehduskipulääkkeistä korvauksia saaneiden määrä väheni lähes kolmanneksella ja parasetamolista korvausta saaneiden määrä lähes neljänneksellä.
– Tämä kertoo siitä, että korvausta vaille jäivät useimmiten vain yhden lääkekuurin vuodessa ostaneet. Lääkkeissä, joita käytetään esimerkiksi syövän, autoimmuunisairauksien, diabeteksen tai veritautien hoitoon, korvauksen saajien määrä kasvoi tai pysyi ennallaan, Saastamoinen sanoo.
Transrasvat selvä sydänriski, kovien rasvojen merkitys epäselvempi
|
D-vitamiinilisät eivät vahvista kuusikymppisten naisten luita
|
Rannikkoseutu-lehti: Raision Ykkösapteekin erikoisuus uhkaa loppua
|
Osa dementialääkkeistä voi laskea painoa vahingollisesti
|
Ensimmäinen 3D-tulostettu reseptilääke hyväksyttiin
|
Saatte olla ylpeitä apteekkien kansanterveysohjelmista!
|
Tämä pysäytti sähköiset reseptit
|
Nuoruustyypin diabetesta sairastavilla enemmän luunmurtumia
|
Valtakunnallinen vika häiritsi reseptien toimittamista
|
Euroopan komissio päätti lääkkeiden poistamisesta markkinoilta
|
Antibioottikuurit saattavat edistää lasten lihomista
|
EMA antoi myönteisen lausunnon malariarokotteelle
|
Oriola vei vihreän ristin ruokakauppaan
|
Yhä useampi haluaa farmaseutiksi tai proviisoriksi
|
Hammaslääkäriliitto: Nuuska uhkaa nuorten terveyttä
|
Sydänkuolleisuus vähentynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä
|
Apteekin Terveyspiste palvelee myös Oulussa
|
Yhteinen tunnus verkkoapteekeille heinäkuun alussa
|
Statiinit eivät lisää aivoverenvuotoja
|
Miksi apteekkitoimintaa säännellään?
|
Iso osa tulehtuneista umpilisäkkeistä hoituisi antibiooteilla
|
Astmaatikon kannattaa harrastaa liikuntaa
|
Painonhallinnan ohjausta apteekista
|
Robottien suosio jatkuu apteekeissa
|
Jo yli 30 000 asiakasta lääkkeiden koneellisen annosjakelun piirissä
|
11 eskaria, kolme tahtoo apteekkariksi
|
Itsehoidon kustannukset mukaan vertailuun
|
Rajaniemi Fimean alueellistamisselvityksestä: ”Irtisanomiset vaikuttaisivat toimintakykyyn”
|
Yksi tarina: Suoraa palautetta aukiolosta
|
Diabeteksen hoitoon tarkoitetut glukoosinpoistajat arvioidaan
|