Ammattikortti on osa ammatti-identiteettiä
28.05.2009 12:01
SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS otetaan parin vuoden sisällä kattavasti käyttöön koko maassa. Reseptit sisältävän kansallisen reseptikeskuksen käyttöön ovat lain mukaan oikeutettuja vain terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä toimivat lääkärit, hammaslääkärit, farmaseutit ja proviisorit.
Reseptikeskukseen pääsy edellyttää Valviran myöntämää ammattivarmennetta. Sen avulla henkilö todistaa oikeutensa määrätä tai toimittaa lääkkeitä, siis ammatinharjoittamisoikeutensa. Konkreettisesti se merkitsee henkilökohtaista kuvallista ammattikorttia, jonka voimassaolo on uudistettava viiden vuoden välein.
Ammattikortteja on jo tuotettu sähköisen lääkemääräyksen ensimmäisten käyttöönottoalueiden henkilöstölle Turussa ja Kotkassa parinkympin kappalehintaan. Volyymien kasvaessa hinta oletettavasti laskee. Korttien laajamittaisen käyttöönoton prosesseja ja kustannusvastuita pohditaan parhaillaan STM:ssä. Virkamiesten lähtökohtana on ollut se, että ammattikorttien hankinta ja niistä aiheutuvat kustannukset kuuluvat työnantajalle. Ammattikortit eivät kuitenkaan rajaa ammatinharjoittamista vain tiettyyn toimipaikkaan.
Sähköisen lääkemääräyksen odotetaan nopealla aikataululla muodostuvan yleisimmäksi tavaksi määrätä ja sen seurauksena myös toimittaa lääkkeitä. Apteekkien perustehtävä on lääkkeiden toimittaminen, ja se kuuluu kaikkien apteekeissa vakinaisesti ja tilapäisesti työskentelevien farmaseuttien ja proviisoreiden tehtäviin.
Jos ammattikortin hankkiminen on työnantajan vastuulla, on laillistettu farmasian ammattihenkilö ammatinharjoittamisen suhteen riippuvainen työnantajastaan.
Näinhän asia ei voi olla.
Tutkinto ja sen perusteella myönnetty oikeus ammatinharjoittamiseen kuuluvat vain ja ainoastaan ammattihenkilölle itselleen. Kuten myös kaikki asiaan kuuluvat dokumentit, asiakirjat ja muu ammattipätevyydestä todistava materiaali. Ammattikortti tulee olemaan osa ammatti-identiteettiä. Sen hankkiminen ja ajan tasalla pitäminen eivät siten voi olla kenenkään muun kuin ammattihenkilön omalla vastuulla. Jos näin ei tehdä, saattaa korttipelistä tulla jopa työskentelyä estävä tai ainakin työhön pääsyä hidastava tekijä työntekijöille ja mahdoton urakka työnantajille, erityisesti julkisessa terveydenhuollossa. Parasta olisi, jos ammattikortti annettaisiin jatkossa kaikille siihen oikeutetuille jo laillistuksen yhteydessä.
Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.
Osallistu keskusteluun
Miksi palvelupisteet eivät yleisty?
|
Rokotusoikeuden laajentaminen apteekkeihin junnaa
|
Vähärasvainen dieetti yhtä huono kuin muutkin
|
Helsingin Joutsen apteekki joutuu lopettamaan
|
Empagliflotsiini suojaa sydäntä – ainakin hieman
|
Nyt mie tulin hakemaan sitä lääkettä!
|
Lääkekorvaussäästöt etenivät eduskuntaan
|
Viro hylkää liberaalit apteekkimarkkinat
|
Onnistunut kriisiviestintä vaatii myös some-osaamista
|
Hoidosta poistettiin 15 lääkettä
|
Uusi lääke sydämen vajaatoimintaan
|
Siun Sote tahtoo paikalliset yritykset mukaan
|
Kuntapäättäjät tyytyväisiä apteekkipalveluihin
|
Tunti lisää liikuntaa talviajan kunniaksi
|
Rauman ylihoitaja: Palvelusetelikäytäntö sopisi hyvin Apteekin Terveyspisteeseen
|
Raskaudenaikainen lihavuus merkki tulevista terveysriskeistä
|
Influenssatartunta altistaa sydänkohtauksille – rokote pienentää riskiä
|
D-vitamiinin vajaus yhteydessä muistin heikkenemiseen
|
Raumalle avataan toinen Apteekin Terveyspiste
|
Uusi spirometriasuositus on ilmestynyt
|
Miljoonat diabeetikot saavat insuliinikynänsä Kontiolahdelta
|
Suomalaisten Alzheimer-potilaiden psykoosilääkitykset huolestuttavat
|
Hyvä palvelu tuo asiakkaan takaisin apteekkiin
|
Apteekkariliitto: Lisäsäästöt tehtävä lääkehoitoja rationalisoimalla
|
Statiinit ja D-vitamiini saattavat vähentää migreeniä
|
Sunnuntaina vietetään Maailman lihavuuspäivää
|
Jarkko Kiuru PharmaServicen toimitusjohtajaksi
|
Yliopiston Apteekki haluaa sivuapteekin Espoon Isoon Omenaan
|
Suomalaistutkija: Moni tarvitsee yhä kalsiumlisää
|
Kalsium ei ehkäise luunmurtumia – ei ruoasta eikä pillereistä saatuna
|