Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Reseptilääkkeiden tilaaminen verkosta helpottuu
12.06.2017 11:03 ERJA ELO

Digitalisaatio 12.06.2017 11:03 ERJA ELO


Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa nihkeimpiä annosjakelun käyttäjiä
12.06.2017 09:30 INKERI HALONEN

Annosjakelu 12.06.2017 09:30 INKERI HALONEN


Heikki Pälve eläkkeelle – Kati Myllymäestä Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja
09.06.2017 10:27 ERJA ELO

Nimitykset 09.06.2017 10:27 ERJA ELO


Huijauslaskuja taas liikenteessä
09.06.2017 10:15 INKERI HALONEN

huijaus 09.06.2017 10:15 INKERI HALONEN


Näin annosjakelua hyödynnetään - THL:n tilastot kertovat valtavista eroista maakuntien välillä
08.06.2017 09:00 INKERI HALONEN

Annosjakelu 08.06.2017 09:00 INKERI HALONEN


Lähes kaikki reseptit ovat sähköisiä – loputkin 1,3 prosenttia sähköistetään apteekeissa
07.06.2017 08:40 ERJA ELO

sähköinen resepti 07.06.2017 08:40 ERJA ELO


Puola kiristää apteekkien sääntelyä tuntuvasti
06.06.2017 11:00 INKERI HALONEN

Apteekkijärjestelmä 06.06.2017 11:00 INKERI HALONEN


Odottavan äidin masennuslääkitys on ehkä luultua turvallisempaa
05.06.2017 10:42 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 05.06.2017 10:42 VIRPI EKHOLM


Näyttö tulehduskipulääkkeisiin liittyvästä sydäninfarktiriskistä kasvaa
02.06.2017 11:00 Uutispalvelu Duodecim

Lääkehoito 02.06.2017 11:00 Uutispalvelu Duodecim


Ilmaisuus lisäsi ehkäisypillerien käyttöä nuorilla Ruotsissa
02.06.2017 09:19 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 02.06.2017 09:19 VIRPI EKHOLM