Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Näön heikkeneminen ennakoi iäkkään kunnon huonontumista
16.08.2017 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM

16.08.2017 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM


Kelain apteekissa helpottaa lääkärin työtä
11.08.2017 10:30 INKERI HALONEN

sähköinen resepti 11.08.2017 10:30 INKERI HALONEN


Masennuslääkkeiden käyttö lisää pään vammojen riskiä Alzheimer-potilailla
09.08.2017 10:02 ERJA ELO

09.08.2017 10:02 ERJA ELO


Valeapteekki jatkaa toimintaansa – alkuvuodesta yli 80 valitusta kuluttajaneuvontaan
08.08.2017 13:20 ERJA ELO

valeapteekki 08.08.2017 13:20 ERJA ELO


Yli 11 miljoonaa yhdysvaltalaista väärinkäyttää opioidilääkkeitä
03.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim

Rikollisuus 03.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim


Närästyslääkkeiden käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin
02.08.2017 10:34 INKERI HALONEN

02.08.2017 10:34 INKERI HALONEN


Äidin masennuslääkitys raskauden aikana ei vaikuta lapsen älykkyyteen
02.08.2017 08:59 Uutispalvelu Duodecim

Lääkehoito 02.08.2017 08:59 Uutispalvelu Duodecim


Euroopan lääkevirastosta kisaa 19 kaupunkia
01.08.2017 14:35 STT

Lääketeollisuus 01.08.2017 14:35 STT


Parasetamoli mahdollisesti tehoton nivelrikkokipuihin
01.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim

Itsehoito 01.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim


Tutkimus: Apteekin ammattilaiset luotetuimpia Suomessa
19.07.2017 12:05 ELINA AALTONEN

Luottamus 19.07.2017 12:05 ELINA AALTONEN