Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Digistrategia tukee apteekkien palveluiden kehittämistä
21.12.2016 15:00 INKERI HALONEN

Digitalisaatio 21.12.2016 15:00 INKERI HALONEN


Kelan tutkijat: Säästöt osuvat korvatuimpiin lääkkeisiin
21.12.2016 11:43 TERHI KURKO, HANNA KOSKINEN

Lääketalous 21.12.2016 11:43 TERHI KURKO, HANNA KOSKINEN


Fimea ehdottaa: Uudellemaalle lisää apteekkeja ja löyhempi sijainninohjaus
19.12.2016 15:24 INKERI HALONEN

Apteekkijärjestelmä 19.12.2016 15:24 INKERI HALONEN


Tuore tutkimus: Käyttäjät tyytyväisiä sähköiseen reseptiin
19.12.2016 09:12

sähköinen resepti 19.12.2016 09:12


Kansanedustajat kehittäisivät apteekkijärjestelmää maltillisesti
15.12.2016 14:52 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 15.12.2016 14:52 ERJA ELO


Uusi apteekki kiristäisi kilpailua, mutta hyötyykö asiakas?
15.12.2016 11:56 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 15.12.2016 11:56 ERJA ELO


Helsingin WTC-talo sai kansainvälisen apteekkarin
14.12.2016 15:00

Apteekkijärjestelmä 14.12.2016 15:00


Kuumat aallot voivat kertoa valtimoiden kunnosta
14.12.2016 08:28 UUTISPALVELU DUODECIM

sydän 14.12.2016 08:28 UUTISPALVELU DUODECIM


Raskaudenaikainen masennuslääkitys voi haitata lapsen kielellistä kehitystä
12.12.2016 09:04 UUTISPALVELU DUODECIM

Lääkehoito 12.12.2016 09:04 UUTISPALVELU DUODECIM


Lääketeollisuus: Rinnakkaistuonnin suosiminen vaarantaa lääkkeiden saatavuuden
08.12.2016 15:42

Lääketeollisuus 08.12.2016 15:42