Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Sivuapteekin siirtyminen Kymenlaakson keskussairaalaan jumissa
12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN

12.01.2017 14:00 INKERI HALONEN


Tuore väitös: Statiinihoitoa toteutta ohjeen mukaisesti vain puolet
11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN

Lääkehoito 11.01.2017 12:00 INKERI HALONEN


Millaista on apteekin arki terveyskeskuksen tiloissa?
11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN

Apteekki palvelee 11.01.2017 09:18 INKERI HALONEN


Uusi lääke lupaa helpotusta vaikeaan atooppiseen ihottumaan
09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:26 VIRPI EKHOLM


Dementialääkitys aloitetaan usein liian myöhään
09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 09.01.2017 09:00 VIRPI EKHOLM


D-vitamiinin puutos lisää kroonisen päänsäryn riskiä
04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN

D-vitamiini 04.01.2017 09:58 INKERI HALONEN


Tutkimus: Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin
04.01.2017 08:28

Apteekki palvelee 04.01.2017 08:28


EMA näyttää tietä – Lääketutkimukset avataan vihdoin julkisiksi
03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM

Lääkekehitys 03.01.2017 09:16 VIRPI EKHOLM


Siirtymäaikaa vielä kolme vuotta – ketjut uhmaavat Viron tulevaa apteekkisääntelyä
02.01.2017 09:56 Rain Kooli

Apteekkijärjestelmä 02.01.2017 09:56 Rain Kooli


Arkkiatri Pelkonen: "Teknologia käy kalliiksi, jos se tuota terveyttä"
22.12.2016 13:22

22.12.2016 13:22