Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Apteekit jatkavat Nenäpäivän pääyhteistyökumppanina
21.08.2020 08:13 TOIMITUS

Nenäpäivä 21.08.2020 08:13 TOIMITUS


Voiko tulehduskipulääke pahentaa infektiota – tämä tiedetään nyt
20.08.2020 08:36 VIRPI EKHOLM

kipulääkkeet 20.08.2020 08:36 VIRPI EKHOLM


Apteekit ovat senioreille tärkeä tuki lääkkeiden käytössä
19.08.2020 13:34 HANNA HYVÄRINEN

Apteekki palvelee 19.08.2020 13:34 HANNA HYVÄRINEN


Ruotsalaisturistien puute tuntui Ahvenanmaan apteekeissa
19.08.2020 07:21 Tomi Kangasniemi

apteekkitalous 19.08.2020 07:21 Tomi Kangasniemi


Rajoituksia parasetamolin ja deksametasonin myyntiin
18.08.2020 15:27 TARU VANHALA

Koronavirus 18.08.2020 15:27 TARU VANHALA


Osa närästyslääkkeistä saattaa olla vaikean koronavirustartunnan riskitekijöitä
17.08.2020 08:33 UUTISPALVELU DUODECIM

Koronavirus 17.08.2020 08:33 UUTISPALVELU DUODECIM


D-vitamiinin syöminen ei suojaa masennukselta
14.08.2020 08:27 HANNA HYVÄRINEN

D-vitamiini 14.08.2020 08:27 HANNA HYVÄRINEN


THL suosittaa kasvomaskin käyttöä ainakin joukkoliikenteessä
13.08.2020 14:07 HANNA HYVÄRINEN

Koro 13.08.2020 14:07 HANNA HYVÄRINEN


Tukkujen maskitilanne vaihtelee – kysynnän ennustaminen koetaan vaikeaksi
12.08.2020 08:32 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 12.08.2020 08:32 HANNA HYVÄRINEN


Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
11.08.2020 10:39 TARU VANHALA

Lääkehoito 11.08.2020 10:39 TARU VANHALA