Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Masennusta lääkitään liian lyhyesti

07.10.2010 09:44 KUVAPÖRSSI

, KUVA: KUVAPÖRSSI

Puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.

Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoittaa, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa.

Kehitys on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Suosituksen mukaisia yhdeksän kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995–1998 aloitetuista lääkityksistä viidennes, vuosina 2000–2003 aloitetuista lääkehoidoista puolestaan lähes neljännes. Vähintään 6 kuukautta kestäneitä hoitojaksoja oli vuonna 1995 reilu neljännes (27 %), ja vuonna 2000 vajaa kolmannes (31 %).

Uuden polven masennuslääkkeet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa. Sen jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on kasvanut noin yhdeksänkertaiseksi. Vuonna 2008 yli 400 000 suomalaista sai sairasvakuutuskorvauksia masennuslääkkeiden käytöstä. Lisääntyneestä käytöstä huolimatta asiatuntijoiden huoli on ollut, ettei lääkkeitä käytetä riittävän pitkään, jolloin esimerkiksi masennuksen uusiutumisen riski kasvaa.

– Jotta masennuslääkkeiden käytössä päästäisiin lähemmäksi hoitosuosituksia, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä potilas–lääkärisuhteen toimivuuteen. On tärkeää lisätä myös väestön tietämystä masennuslääkkeistä, jotta vääriin tietoihin perustuvaa lääkekielteisyyttä voitaisiin vähentää, toteaa erikoistutkija Sinikka Sihvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tulokset perustuvat Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa käytettiin rekisteriaineistoa, joka kattoi kaikki Suomessa korvatut masennuslääkeostot vuosilta 1994–2003. (TK)

Arkisto


Lupaava diabetesrokote etenee kliinisiin tutkimuksiin
07.08.2020 09:20 VIRPI EKHOLM

diabetes 07.08.2020 09:20 VIRPI EKHOLM


Maskisuositus todennäköisesti tulee, mutta kohdennusta mietitään vielä
06.08.2020 10:40 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 06.08.2020 10:40 HANNA HYVÄRINEN


Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
05.08.2020 09:43 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 05.08.2020 09:43 VIRPI EKHOLM


Kaksi pistosta vuodessa voi pitää kolesterolin kurissa
03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM

Lääke 03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM


Jokainen on sairas, kun oikein tutkitaan
31.07.2020 09:40 TARU VANHALA

Medikalisaatio 31.07.2020 09:40 TARU VANHALA


Toimiva koronarokote voi syntyä myös Suomessa
30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM

Koronavirus 30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM


Apteekkari-lehti on tärkeä vaikuttajille ja medialle
28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN

Sidosryhmät 28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN


EMA arvioi deksametasonin käyttöä koronapotilailla
27.07.2020 12:12 TARU VANHALA

Koronavirus 27.07.2020 12:12 TARU VANHALA


Åbo Akademille lisää farmasian alan koulutusvastuuta
24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN

Koulutus 24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN


Arvioinnilla parempi sitoutuminen lääkehoitoon
23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ

Lääkitys kuntoon 23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ