Opiskelija- ja ainejärjestö Yliopiston farmasiakunta tukee uutta professuuria 200 000 e... Lue lisää »

Apteekit muistuttavat jälleen Lääkkeetön Itämeri -kampanjassa, että lääkejäte tulee pal... Lue lisää »

Erityisesti haitallisimpien lääkeaineiden esiintyminen tulisi ottaa huomioon puhdistusm... Lue lisää »

Ympäristöuokittelu antaisi tietoa lääkeaineiden käyttömääristä, riskeistä ja ympäristök... Lue lisää »

Yhden ponnekaasuinhalaattorin päästöt vastaavat lähes 200 kilometrin autoilua. Lue lisää »

Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa

Ympäristö   08.03.2016 11:00  ERJA ELO KATJA LÖSÖNEN

KATJA LÖSÖNEN, KATJA LÖSÖNEN

Apteekkeihin palautetut lääkkeet toimitetaan Ekokemille hävitykseen. Sekajätteen tai jätevesien mukana hävitetty lääkejäte saastuttaa luontoa.

Järkevän lääkehoidon edistäminen vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia ja ympäristön kuormitusta.

Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta. Summa vastaa noin 3–4 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä.

Tieto selviää Apteekkariliiton jäsenapteekeissa helmikuussa tehdystä selvityksestä.

Sairausvakuutuksesta maksettavan lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Näin ollen yhteiskunnan osuus käyttämättömäksi jäävien lääkkeiden kustannuksesta on noin 63–83 miljoonaa euroa vuosittain.

Apteekkariliitossa on arvioitu keinoja, joilla lääkejätteen määrää voitaisiin vähentää. Samoilla keinoilla voitaisiin saavuttaa tärkeitä säästöjä niin apteekin asiakkaiden kuin yhteiskunnan kannalta.

– Vuoden 2017 lääkekorvauksiin valmistellaan mittavia säästöjä, joiden toteuttaminen lääkehuoltojärjestelmän toimivuutta vaarantamatta on äärimmäisen haastavaa. Säästöjen toteuttamiseen tulisikin etsiä keinoja, jotka edistävät järkevää lääkehoitoa ja samalla vähentäisivät lääkejätteen syntymistä, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala.

Miksi lääke jää käyttämättä?

Selvityksessä lääkkeitä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä.

Tavallisin syy oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia lääkejätteitä palauttaneista.

Noin joka kolmas vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vahtoi lääkkeen toiseen. Noin kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska se aiheutti haittavaikutuksen.

Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi (14%) tai lääkärin määrää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17%).

Lääkkeitä palautettiin myös potilaan kuoleman takia (13%).

Vähemmän lääkkeitä ja lääkejätettä

Apteekkariliitto ehdottaa useita keinoja lääkejätteen vähentämiseksi. Ensinnäkin uusi lääkehoito tulisi aloittaa pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen.

Peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä.

Apteekkariliiton mukaan kalleimpia, tuhannesta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin maksavia, lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annos kerrallaan.

– Myös koneellista annosjakelua tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Koneellisessa annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa. Annosjakelun aluksi asiakkaalle tehdään aina lääkehoidon arviointi, Vesa Kujala lisää.

Näin selvitys tehtiin apteekeissa

Apteekkariliitto selvitti helmikuussa 2016 apteekkeihin palautetun lääkejätteen arvoa. Selvitykseen osallistui 20 apteekkia ympäri Suomen.

Apteekit arvioivat kahden viikon aikana alkuperäisissä pakkauksissaan palautettujen lääkkeiden määrän, arvon ja sairausvakuutusjärjestelmän kautta syntyvän kustannuksen yhteiskunnalle. Tulos suhteutettiin apteekin kokoa mittaavaan reseptuuriin.

Aikaisempien selvitysten perustella tiedetään, että käyttämättömäksi jääneistä lääkkeistä noin 60–80 prosenttia palautetaan apteekkiin hävitettäväksi.

Kokonaismäärän arvioinnissa huomioitiin lisäksi, että noin puolet apteekkiin palautettavasta lääkejätteestä on alkuperäispakkauksissaan ja puolet purettuina pakkauksistaan.

Lääkejätettä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Kyselyyn vastasi 248 henkilöä.

Arkisto


Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
02.10.2020 12:03 HANNA HYVÄRINEN

Kestävä kehitys 02.10.2020 12:03 HANNA HYVÄRINEN


Suojele Itämerta – vie turhat lääkkeet apteekkiin
31.08.2020 10:53 ERJA ELO

Ympäristö 31.08.2020 10:53 ERJA ELO


Tehokas jäteveden puhdistus vähentää lääkkeiden ympäristökuormitusta
13.07.2020 08:00 TARU VANHALA

Lääke 13.07.2020 08:00 TARU VANHALA


Lääkkeiden ympäristöluokitus tulossa Suomeen
11.05.2020 09:55 ERJA ELO

Lääke 11.05.2020 09:55 ERJA ELO


Astmalääke voi lämmittää ilmakehää yhtä paljon kuin lihansyönti
08.05.2020 09:23 ERJA ELO

Lääke 08.05.2020 09:23 ERJA ELO


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla
11.09.2019 13:20 ERJA ELO

Ympäristö 11.09.2019 13:20 ERJA ELO


Lääkkeiden puhdistus hoivakotiin ja vessoihin
31.05.2019 13:37 ERJA ELO

Ympäristö 31.05.2019 13:37 ERJA ELO


Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi
14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM

Ympäristö 14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM


Ruotsin apteekit varoittavat diklofenaakin ympäristökuormasta
06.11.2018 08:38 OLLI-PEKKA TIAINEN

Ympäristö 06.11.2018 08:38 OLLI-PEKKA TIAINEN


Vanhat lääkkeet kuuluvat apteekkiin, eivät Itämereen
26.10.2018 11:13 ERJA ELO

Ympäristö 26.10.2018 11:13 ERJA ELO