Tutkijat toivovat Suomeen lääkkeiden ympäristöluokittelua, jollainen on jo Ruotsissa ja Norjassa.

Lääkejäämien määrä luonnossa lisääntyy väistämättä, kun lääkkeiden käyttö lisääntyy. Tavallinen päästölähde on se, että lääkeaineet erittyvät normaalissa käytössä virtsan mukana kunnalliseen viemäriverkostoon.

Nykyiset jätevedenpuhdistamot eivät pysty poistamaan läheskään kaikkia ympäristölle haitallisia lääkeaineita ja niiden metaboliatuotteita. Lääkejäämät voivat vahingoittaa vesiekosysteemejä ja maaperää.

Ruotsissa ja Norjassa on käytössä lääkkeiden ympäristöluokitus, joka kertoo lääkeaineiden ympäristövaikutuksista. Luokittelua hyödyntävät pääasiassa viranomaiset ja asiantuntijat.

Helsingin yliopiston johtaman SUDDEN-hankkeen tutkijat haluavat vastaavan luokittelun Suomeenkin.

– Luokittelu antaisi tietoa lääkeaineiden käyttömääristä, riskeistä ja ympäristökuormasta, mistä voisi olla hyötyä myös vedenpuhdistuksen kehittämisessä, kertoo projektikoordinaattori Sanja Karlsson Helsingin yliopistosta.

Ruotsin mallin mukaan

Lääkkeiden ympäristöluokittelu kehitettiin Ruotsissa yli 10 vuotta sitten, ja siellä on kaksi luokittelua julkaisevaa kanavaa. Janusinfo painottaa lääkeaineiden vaaraominaisuuksia ja Fass riskejä.

Molemmissa tieto perustuu pitkälti lääketeollisuuden vapaaehtoisesti julkaisemaan ympäristötietoon.

– Uusilta lääkkeiltä vaaditaan myyntilupavaiheessa ympäristöriskinarviointi, mutta tieto ei ole avoimesti saatavilla, jos lääkeyritys ei ole halunnut julkaista sitä. Ennen vuotta 2006 hyväksytyiltä lääkkeiltä ympäristöriskinarviointi usein puuttuu, kertoo Karlsson.

Luokittelun tuomisessa Suomeen on useita vaihtoehtoja. Yksinkertaisinta olisi ohjata ihmiset käyttämään ruotsalaisia nettisivuja tai tehdä Norjan mallin mukaan sovellettu suomenkielinen versio Fass-tietokannasta.

Kolmas vaihtoehto on luoda Fass-luokittelua laajempi oma kansallinen järjestelmä, johon voitaisiin sisällyttää vesiympäristön riskin lisäksi myös maaperäriskin arviointia. Neljäs vaihtoehto voisi olla yhteispohjoismaisen luokittelun rakentaminen.

– Seuraava askel on arvioida vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Suomessa tulee määritellä, mitä tietoa tarvitaan ja kuka ylläpitää tietokantaa. Luokittelun tulee olla avoimesti saatavilla ja helposti käytettävissä, Karlsson sanoo.

Apteekit mukana ympäristötalkoissa

Itämeri on tutkimusten mukaan yksi maailman saastuneimmista meristä. Apteekkariliiton jäsenapteekit ovat kampanjoineet puhtaamman Itämeren puolesta ja keränneet vakiintuneen käytännön mukaan asiakkaiden lääkejätteitä hävitettäväksi.

– Lääkejätteen kierrätys toimii Suomessa hyvin, mutta Itämeren ympärillä on monta maata, joissa se ei toimi, sanoo Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Sanna Siissalo.

Siissalon mukaan apteekkien asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

Apteekit voisivat hänen mukaansa osallistua ympäristötalkoisiin vielä tiiviimmin esimerkiksi kertomalla asiakkaille haitalliseksi tiedettyjen lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

– Ruotsissa apteekkien hyllyillä ja verkkokaupoissa on esimerkiksi tulehduskipuun käytettävän diklofenaakin kohdalla maininta, että aine on ympäristölle haitallinen, Siissalo kertoo.

Lisää aiheesta