Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Geenit vaikuttavat fyysiseen kuntoon ja lihavuuteen

15.03.2013 12:54 ISTOCKPHOTO

Istockphoto, Lihava juoksee

Vaikka hyvä kunto voidaan yhdistää pienempään painoindeksiin ja vyötärön ympärykseen, se ei kuitenkaan kumoa erään yleisen lihavuusgeenin vaikutusta.

Jopa puolet ihmisten välisistä eroista fyysisessä suorituskyvyssä ja lihavuudessa voivat johtua perinnöllisistä tekijöistä, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän.

Tuore väitöstutkimus Itä-Suomen yliopistosta osoitti, että henkilöt, joilla oli tunnetun FTO-geenin lihavuudelle altistava muoto, oli korkeampi painoindeksi ja suurempi vyötärönympärys riippumatta siitä olivatko he hyvässä fyysisessä kunnossa vai eivät. Hyvässä fyysisessä kunnossa olevat FTO-geenin riskityypin kantajat, olivat kuitenkin keskimäärin normaalipainoisempia kuin huonompikuntoiset. Tutkimukseen osallistui lähes 900 suomalaista varusmiestä ja reserviläistä.

Tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi lihasvoimaan vaikuttava geenimuunnos, nimittäin henkilöillä joilla oli IGF1-geenin muunnos, oli suurempi jalkalihasten ojennusvoima kuin muilla.

Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että perimä vaikuttaisi henkilön kykyyn parantaa fyysistä kuntoaan harjoittelulla. Vastaavasti geenit vaikuttaisivat siihen kuinka tehokkaasti fyysinen harjoittelu vähentää rasvakudosta.

Fyysisen kunnon yhteisvaikutusta FTO-lihavuusgeenin kanssa ei ole aikaisemmin tutkittu, joten nämä tulokset on vielä vahvistettava suuremmissa tutkimuksissa, joissa on koehenkilöinä sekä naisia, lapsia että vanhuksia.

Lääketieteen lisensiaatti Antti Huuskosen fysiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 23.3.

MINNA SVENSK

Arkisto


Laatutyö kampitti karanteenin
06.11.2020 08:42 TARU VANHALA

Apteekkityö 06.11.2020 08:42 TARU VANHALA


Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
05.11.2020 09:20 VIRPI EKHOLM

astma 05.11.2020 09:20 VIRPI EKHOLM


Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
03.11.2020 13:19 UUTISPALVELU DUODECIM

kipulääkkeet 03.11.2020 13:19 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
03.11.2020 08:37 ERKKI KOSTIAINEN

apteekkitalous 03.11.2020 08:37 ERKKI KOSTIAINEN


Huolena väsymys ja verenvuodot
02.11.2020 14:17 Satu Muhonen

Lääkitys kuntoon 02.11.2020 14:17 Satu Muhonen


Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
30.10.2020 10:14 HANNA HYVÄRINEN

Lääkitysturvallisuus 30.10.2020 10:14 HANNA HYVÄRINEN


Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
30.10.2020 08:46 HANNA HYVÄRINEN

Nenäpäivä 30.10.2020 08:46 HANNA HYVÄRINEN


Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
28.10.2020 11:20 VIRPI EKHOLM

sydän 28.10.2020 11:20 VIRPI EKHOLM


Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
27.10.2020 09:10 KYÖSTI HAGERT, HANNA HYVÄRINEN

Ruotsi 27.10.2020 09:10 KYÖSTI HAGERT, HANNA HYVÄRINEN


Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
26.10.2020 09:06 HANNA HYVÄRINEN

Lääkitysturvallisuus 26.10.2020 09:06 HANNA HYVÄRINEN