Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tutkimus ja kestävä kehitys – lääkekehityksen uhka vai mahdollisuus?

Blogivieras   11.08.2016 09:24  JARI YLI-KAUHALUOMA

VAIKUTTAA ITSESTÄÄNSELVYYDELTÄ TODETA, että tieteellisellä tutkimuksella on yhteiskunnallista ja maailmanlaajuista merkitystä. Asiasta käytävä keskustelu on meilläkin selvästi lisääntynyt hallituksemme viimesyksyisten koulutusleikkausten myötä.

Toisaalta Yhdistyneet kansakunnat pääsivät viime vuonna New Yorkissa sopimukseen kestävän kehityksen tavoitteista, joihin kaikkiin liittyy vahvasti myös tutkimuksellinen näkökulma.

YK:n toimintaohjelma nimittäin tähtää sellaisen nykyhetken kehityksen ja kasvun tukemiseen, että tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus samaan.


YK:N OHJELMAN 17:stä varsin kunnianhimoisesta tavoitteesta olen tähän poiminut Generation Greenin edistämien ajatusten kannalta viisi tavoitetta:

1) terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille

2) veden saannin ja kestävän käytön varmistaminen kaikille

3) kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen

4) merten ja merten tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen sekä niiden kestävän käytön edistäminen ja

5) kestävän kehityksen toimeenpanon ja maailmanlaajuisen kumppanuuden vahvempi tukeminen (1).


ENGLANTILAINEN YHTEISKUNTAVASTUUN ja kestävän kehityksen guru John Elkingtonin esitti vuonna 1998 ilmestyneessä ja paljon keskustelua herättäneessä, mutta yhä ajankohtaisessa kirjassaan ”Cannibals with Forks: The Triple Bottom Line of 21st Century Business”, että on mahdollista yhdistää yrityksen liikevoitto sekä ihmisten ja planeettamme hyvinvointi (2).

Kuten tiedämme, on lääkkeen keksiminen ja kehittäminen vahvasti tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa toimintaa.

Lääketeollisuus on jo meillä ja muualla omaksunut, kehittänyt ja ottanut käyttöön ympäristöystävällisiä tutkimusperustaisia menetelmiä ja toimintatapoja (ns. vihreä kemia).

Tavoitteena on vähentää lääkeaine- ja lääkevalmistuksen raaka-ainemääriä, myrkyllisten aineiden käyttöä sekä tuotannonaikaisen jätteen ja energian määrää.

Lääkeaineiden ja niiden yhteisvaikutusten ympäristövaikutusten tutkimukselle, samoin kuin ympäristöystävällisten lääkeaineiden kehittämiseen liittyvään perustutkimukseen, onkin nyt todettua tarvetta.



Lääkeaineita sekä niiden hajoamis- ja metaboliatuotteita päätyy vesiympäristöömme väistämättömänä seurauksena myös oikein käytettyjen lääkeaineiden erityttyä ja jätevedenpuhdistamon läpi kuljettuaan.

Tämänhetkiset tietomme lääkeaineiden ja niiden kemiallisten ja biokemiallisten hajoamistuotteiden käyttäytymisestä ja ympäristövaikutuksista ovat erittäin rajalliset.

Hälyttäviä esimerkinomaisia tapauksia on kuvattu ns. hormonihäiriköiden ja lisääntyneen antibioottiresistenssin osalta.

Lääkeaineiden ja niiden yhteisvaikutusten ympäristövaikutusten tutkimukselle, samoin kuin ympäristöystävällisten lääkeaineiden kehittämiseen liittyvään perustutkimukseen, onkin nyt todettua tarvetta.


TIETEELLINEN TUTKIMUS on selvästi lääkekehityksen mahdollisuus.

Helsingin yliopiston kolme tohtoriohjelmaa ja Generation Green järjestävät Helsingissä marraskuussa seminaarin, jossa käsitellään ympäristömme lääkeainejäämiä ja niihin liittyvää tutkimusta.

Seminaarin pääpuhujina ovat lääkeaineiden ympäristövaikutusten huippuasiantuntijat professori Klaus Kümmerer Lüneburgin yliopistosta Saksasta ja Bengt Mattson Ruotsin tutkivan lääketeollisuuden yhdistyksestä LIF:stä.

Lisää tietoa seminaarista syyskuussa täältä >

Kirjoittaja on lääkekemian professori Helsingin yliopistossa.

(1) http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49313
(2) Elkington, J., Cannibals with Forks: The Triple Bottom Line of 21st Century Business, New Society, 1998.


Kommentit

H2O 12.08.2016 09:49

Puhdistus pitäisi saada kuorman alkulähteelle. Olen joskus miettinyt, kuinka suuri pistekuorma on "pusikossa" oleva yksityinen hoitokoti pienen kunnan puhdistamolle tai vaikka sairaala kauungin puhdistamolle. Koronapulssi/puhdistus pitäisi olla jo ennen kunnan viemäriä, ettei jäämiä edes juuri menisi muualle.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Och samma på svenska
09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN

Asiakaspalvelu 09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN


"Kaikkea mitä saa"
23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM

Lääkehoito 23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM


Ympäristö on myös apteekin asia
24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA

Ympäristö 24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA


Kenelle lääkehoidon arviointi – ja kuka maksaa?
14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM

lääkehoidon arviointi 14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM


Opintomatkalla Ruotsissa
16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN

Apteekkijärjestelmä 16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN


Biosimilaarit apteekissa
10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN

Lääkehoito 10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN


Apteekki huomenna
02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA

Blogivieras 02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA


Mukaan muutokseen
26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO

Apteekkijärjestelmä 26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO


Kauramaitokaupassa pohdittua
20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO

Apteekkijärjestelmä 20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO


Miten apteekkeja voidaan kehittää?
12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI

Apteekkijärjestelmä 12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI