Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Apteekit ja omaishoito yhteistyöhön

Blogivieras   21.03.2017 14:20  SIRKKA-LIISA KIVELÄ

SOPIMUSOMAISHOITO on kasvava pitkäaikaishoidon muoto.

Kunnan kanssa omaishoitosopimuksen on tehnyt nykyisin noin 44 000 ihmistä. Omaishoidon kehittäminen kuuluu Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.

Omaishoidon hoidettavien ikärakenne on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Yhä useampi omaishoidettavista on iäkäs.

Alle 18-vuotiaiden hoidettavien osuus oli vuonna 2012 vain 13 prosenttia, sen sijaan joka kolmas hoidettava oli täyttänyt 70 vuotta.

Erityisesti muistisairaiden iäkkäiden määrä on kasvanut.

Hoidettavat ovat huonokuntoisia. Kolme neljästä ei pysty liikkumaan vaivattomasti sisällä ja ulkona. Vain joka viidennen muisti toimii hyvin.


MYÖS OMAISHOITAJIEN ikärakenne on vanhentunut viime vuosien aikana. Noin puolet nykyisistä omaishoitajista on täyttänyt 70 vuotta ja lähes joka viides omaishoitajista on yli 80-vuotias.

Monet iäkkäät aviopuolisot huolehtivat toisistaan omaishoidon tuella.

Hoidettavat käyttävät useita lääkkeitä: Tuusulan omaishoidossa vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan runsas kolmannes omaishoidettavista käytti päivittäin 4–6 reseptilääkettä, viidesosalla oli 7–9 reseptilääkettä, ja peräti 7 prosentilla oli käytössään yli 12 reseptilääkettä.

Apteekkien annosjakelun laajentamiselle on tarvetta."


Kuitenkin kotisairaanhoidon piiriin kuuluu vain 40 prosenttia omaishoitoperheistä.

Harvat omaishoidettavat – Tuusulassa 9 prosenttia – ovat apteekin lääkejakelun piirissä.

Monet omaishoitajat siis jakavat lääkkeet hoidettavilleen. Useat heistä joutuvat vastaamaan päivittäisestä monilääkityksestä.


TUUSULASSA TEHDYN tutkimuksen mukaan lääkepoikkeamat omaishoidossa eivät ole mitenkään harvinaisia.

Lääke unohdetaan ottaa, käytetään väärää tai vääränvahvuista lääkettä, otetaan liikaa lääkkeitä tai lääke on loppunut.

Nämä postikyselynä toteutetun tutkimuksen tulokset kuvastanevat vain pientä osaa omaishoidon lääkitysturvallisuuden ongelmista. Kattavaa tutkimusta omaishoidon lääkitysturvallisuudesta maassamme ei ole tehty.

Iäkkäiden, erityisesti yli 80-vuotiaiden omaishoitajien melko iso määrä antaa kuitenkin aiheen olettaa, että hoitajan kognitiivinen heikkous saattaa lisätä virheitä omaisen ja omassa lääkehoidossa.


OMAISHOIDON LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN kehittäminen on iso haaste.

Pelkään, että sitä ei ole otettu riittävästi huomioon ministeriön käynnistämässä omaishoidon kehittämisen kärkihankeryhmässä.

Farmasian ammattilaisten tulee osallistua kärkihankkeen kautta tapahtuvaan kehittämiseen.

Muutakin työtä tarvitaan. Omaishoitajia on ohjattava lääkehoitojen toteuttamisessa monin tavoin. Neuvonnan tulee olla jatkuvaa.

Omaishoidon annosjakeluun tulisi liittää hoidettavan – ja tarvittaessa myös hoitajan – lääkehoidon säännölliset tarkastukset."


Omaishoitajien kertoman mukaan lääkärit ja apteekkien työntekijät ovat heidän tärkeimmät tiedonlähteensä lääkkeiden käytössä. Apteekkien neuvonta koetaan hyödyllisenä ja ymmärrettävänä.

Eikö tätä neuvontaa voisi laajentaa tekemällä sopimuksia kuntien omaishoidon kanssa?

OMAISHOITOA KOSKEVA LAKI velvoittaa kuntia järjestämään omaishoitajille valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten ensi vuoden alusta lähtien.

Mielestäni kunnat voisivat ostaa maksullisiakin palveluita tämän velvoitteen toteuttamiseksi.

Järjestöt, muun muassa Omaishoitajat ja läheiset -liitto, järjestävät lääkehoitoihin liittyvää neuvontaa omaishoitajille.

Apteekkien yhteistyö järjestöjen kanssa toisi asiantuntijalisän järjestöjen lääkitysturvallisuutta koskevaan neuvontaan.



APTEEKKIEN ANNOSJAKELUN laajentamiselle on tarvetta.

Omaishoidon annosjakeluun tulisi liittää hoidettavan – ja tarvittaessa myös hoitajan – lääkehoidon säännölliset tarkastukset. Tämänkin osalta ehdotan neuvotteluja kuntien omaishoidon kanssa.

Osa omaishoitoperheistä pystyy maksamaan jakelun kustannukset, osa ei. Kunnat voisivat parantaa omaishoidon lääkitysturvallisuutta käyttämällä omaishoitotuen määrärahojaan annosjakeluun.

Omaishoito on kunnille halpa pitkäaikaishoidon muoto, jota kannattaa kehittää mahdollisimman turvalliseksi.

Kirjoittaja on Turun yliopiston yleislääketieteen professori emerita. 


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Och samma på svenska
09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN

Asiakaspalvelu 09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN


"Kaikkea mitä saa"
23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM

Lääkehoito 23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM


Ympäristö on myös apteekin asia
24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA

Ympäristö 24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA


Kenelle lääkehoidon arviointi – ja kuka maksaa?
14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM

lääkehoidon arviointi 14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM


Opintomatkalla Ruotsissa
16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN

Apteekkijärjestelmä 16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN


Biosimilaarit apteekissa
10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN

Lääkehoito 10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN


Apteekki huomenna
02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA

Blogivieras 02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA


Mukaan muutokseen
26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO

Apteekkijärjestelmä 26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO


Kauramaitokaupassa pohdittua
20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO

Apteekkijärjestelmä 20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO


Miten apteekkeja voidaan kehittää?
12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI

Apteekkijärjestelmä 12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI