Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Apteekit ja omaishoito yhteistyöhön

Blogivieras   21.03.2017 14:20  SIRKKA-LIISA KIVELÄ

SOPIMUSOMAISHOITO on kasvava pitkäaikaishoidon muoto.

Kunnan kanssa omaishoitosopimuksen on tehnyt nykyisin noin 44 000 ihmistä. Omaishoidon kehittäminen kuuluu Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.

Omaishoidon hoidettavien ikärakenne on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Yhä useampi omaishoidettavista on iäkäs.

Alle 18-vuotiaiden hoidettavien osuus oli vuonna 2012 vain 13 prosenttia, sen sijaan joka kolmas hoidettava oli täyttänyt 70 vuotta.

Erityisesti muistisairaiden iäkkäiden määrä on kasvanut.

Hoidettavat ovat huonokuntoisia. Kolme neljästä ei pysty liikkumaan vaivattomasti sisällä ja ulkona. Vain joka viidennen muisti toimii hyvin.


MYÖS OMAISHOITAJIEN ikärakenne on vanhentunut viime vuosien aikana. Noin puolet nykyisistä omaishoitajista on täyttänyt 70 vuotta ja lähes joka viides omaishoitajista on yli 80-vuotias.

Monet iäkkäät aviopuolisot huolehtivat toisistaan omaishoidon tuella.

Hoidettavat käyttävät useita lääkkeitä: Tuusulan omaishoidossa vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan runsas kolmannes omaishoidettavista käytti päivittäin 4–6 reseptilääkettä, viidesosalla oli 7–9 reseptilääkettä, ja peräti 7 prosentilla oli käytössään yli 12 reseptilääkettä.

Apteekkien annosjakelun laajentamiselle on tarvetta."


Kuitenkin kotisairaanhoidon piiriin kuuluu vain 40 prosenttia omaishoitoperheistä.

Harvat omaishoidettavat – Tuusulassa 9 prosenttia – ovat apteekin lääkejakelun piirissä.

Monet omaishoitajat siis jakavat lääkkeet hoidettavilleen. Useat heistä joutuvat vastaamaan päivittäisestä monilääkityksestä.


TUUSULASSA TEHDYN tutkimuksen mukaan lääkepoikkeamat omaishoidossa eivät ole mitenkään harvinaisia.

Lääke unohdetaan ottaa, käytetään väärää tai vääränvahvuista lääkettä, otetaan liikaa lääkkeitä tai lääke on loppunut.

Nämä postikyselynä toteutetun tutkimuksen tulokset kuvastanevat vain pientä osaa omaishoidon lääkitysturvallisuuden ongelmista. Kattavaa tutkimusta omaishoidon lääkitysturvallisuudesta maassamme ei ole tehty.

Iäkkäiden, erityisesti yli 80-vuotiaiden omaishoitajien melko iso määrä antaa kuitenkin aiheen olettaa, että hoitajan kognitiivinen heikkous saattaa lisätä virheitä omaisen ja omassa lääkehoidossa.


OMAISHOIDON LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN kehittäminen on iso haaste.

Pelkään, että sitä ei ole otettu riittävästi huomioon ministeriön käynnistämässä omaishoidon kehittämisen kärkihankeryhmässä.

Farmasian ammattilaisten tulee osallistua kärkihankkeen kautta tapahtuvaan kehittämiseen.

Muutakin työtä tarvitaan. Omaishoitajia on ohjattava lääkehoitojen toteuttamisessa monin tavoin. Neuvonnan tulee olla jatkuvaa.

Omaishoidon annosjakeluun tulisi liittää hoidettavan – ja tarvittaessa myös hoitajan – lääkehoidon säännölliset tarkastukset."


Omaishoitajien kertoman mukaan lääkärit ja apteekkien työntekijät ovat heidän tärkeimmät tiedonlähteensä lääkkeiden käytössä. Apteekkien neuvonta koetaan hyödyllisenä ja ymmärrettävänä.

Eikö tätä neuvontaa voisi laajentaa tekemällä sopimuksia kuntien omaishoidon kanssa?

OMAISHOITOA KOSKEVA LAKI velvoittaa kuntia järjestämään omaishoitajille valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten ensi vuoden alusta lähtien.

Mielestäni kunnat voisivat ostaa maksullisiakin palveluita tämän velvoitteen toteuttamiseksi.

Järjestöt, muun muassa Omaishoitajat ja läheiset -liitto, järjestävät lääkehoitoihin liittyvää neuvontaa omaishoitajille.

Apteekkien yhteistyö järjestöjen kanssa toisi asiantuntijalisän järjestöjen lääkitysturvallisuutta koskevaan neuvontaan.



APTEEKKIEN ANNOSJAKELUN laajentamiselle on tarvetta.

Omaishoidon annosjakeluun tulisi liittää hoidettavan – ja tarvittaessa myös hoitajan – lääkehoidon säännölliset tarkastukset. Tämänkin osalta ehdotan neuvotteluja kuntien omaishoidon kanssa.

Osa omaishoitoperheistä pystyy maksamaan jakelun kustannukset, osa ei. Kunnat voisivat parantaa omaishoidon lääkitysturvallisuutta käyttämällä omaishoitotuen määrärahojaan annosjakeluun.

Omaishoito on kunnille halpa pitkäaikaishoidon muoto, jota kannattaa kehittää mahdollisimman turvalliseksi.

Kirjoittaja on Turun yliopiston yleislääketieteen professori emerita. 


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Korvaushoitoa apteekista Kanadan malliin
01.08.2016 10:00 HARRI OVASKAINEN

Blogivieras 01.08.2016 10:00 HARRI OVASKAINEN


Itsehoitolääkkeet voivat tehostaa terveydenhuoltoa
30.06.2016 10:10 NADIA TAMMINEN

Blogivieras 30.06.2016 10:10 NADIA TAMMINEN


Vihreä farmasia odottaa kansainvälistä hyväksyntää
23.06.2016 10:00 EEVA TERÄSALMI

Blogivieras 23.06.2016 10:00 EEVA TERÄSALMI


Apteekkimaksu on muuttumassa apteekkiveroksi
16.06.2016 14:00 SAMI VARONEN

Blogivieras 16.06.2016 14:00 SAMI VARONEN


Farmasian opetus uudistuu – näkyykö ympäristönäkökulma?
26.05.2016 11:13 OUTI SALMINEN

Blogivieras 26.05.2016 11:13 OUTI SALMINEN


Itsehoitolääkkeiden hyödyt käyttöön
13.05.2016 10:15 SARI ESSAYAH

Blogivieras 13.05.2016 10:15 SARI ESSAYAH


Onko kaloilla päänsärkyä?
29.04.2016 15:03 REIJO KÄRKKÄINEN

Blogivieras 29.04.2016 15:03 REIJO KÄRKKÄINEN


Apteekit mukaan yhteistyöhön osaksi sote-uudistusta
15.04.2016 09:27 ANNELI KILJUNEN

Blogivieras 15.04.2016 09:27 ANNELI KILJUNEN


Helsinki tarvitsee apteekkimuseon
31.03.2016 10:00 PEKKA HAAVISTO

Blogivieras 31.03.2016 10:00 PEKKA HAAVISTO


Miksi korjata sitä, mikä toimii?
18.03.2016 09:10 SARI ESSAYAH

Blogivieras 18.03.2016 09:10 SARI ESSAYAH