Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla

Ympäristö   11.09.2019 13:20  ERJA ELO ISTOCKPHOTO

INGIMAGE,

Lääkejäämät voivat vahingoittaa vesiekosysteemejä ja maaperää.

Tutkijat toivovat Suomeen lääkkeiden ympäristöluokittelua, jollainen on jo Ruotsissa ja Norjassa.

Lääkejäämien määrä luonnossa lisääntyy väistämättä, kun lääkkeiden käyttö lisääntyy. Tavallinen päästölähde on se, että lääkeaineet erittyvät normaalissa käytössä virtsan mukana kunnalliseen viemäriverkostoon.

Nykyiset jätevedenpuhdistamot eivät pysty poistamaan läheskään kaikkia ympäristölle haitallisia lääkeaineita ja niiden metaboliatuotteita. Lääkejäämät voivat vahingoittaa vesiekosysteemejä ja maaperää.

Ruotsissa ja Norjassa on käytössä lääkkeiden ympäristöluokitus, joka kertoo lääkeaineiden ympäristövaikutuksista. Luokittelua hyödyntävät pääasiassa viranomaiset ja asiantuntijat.

Helsingin yliopiston johtaman SUDDEN-hankkeen tutkijat haluavat vastaavan luokittelun Suomeenkin.

– Luokittelu antaisi tietoa lääkeaineiden käyttömääristä, riskeistä ja ympäristökuormasta, mistä voisi olla hyötyä myös vedenpuhdistuksen kehittämisessä, kertoo projektikoordinaattori Sanja Karlsson Helsingin yliopistosta.

Ruotsin mallin mukaan

Lääkkeiden ympäristöluokittelu kehitettiin Ruotsissa yli 10 vuotta sitten, ja siellä on kaksi luokittelua julkaisevaa kanavaa. Janusinfo painottaa lääkeaineiden vaaraominaisuuksia ja Fass riskejä.

Molemmissa tieto perustuu pitkälti lääketeollisuuden vapaaehtoisesti julkaisemaan ympäristötietoon.

– Uusilta lääkkeiltä vaaditaan myyntilupavaiheessa ympäristöriskinarviointi, mutta tieto ei ole avoimesti saatavilla, jos lääkeyritys ei ole halunnut julkaista sitä. Ennen vuotta 2006 hyväksytyiltä lääkkeiltä ympäristöriskinarviointi usein puuttuu, kertoo Karlsson.

Luokittelun tuomisessa Suomeen on useita vaihtoehtoja. Yksinkertaisinta olisi ohjata ihmiset käyttämään ruotsalaisia nettisivuja tai tehdä Norjan mallin mukaan sovellettu suomenkielinen versio Fass-tietokannasta.

Kolmas vaihtoehto on luoda Fass-luokittelua laajempi oma kansallinen järjestelmä, johon voitaisiin sisällyttää vesiympäristön riskin lisäksi myös maaperäriskin arviointia. Neljäs vaihtoehto voisi olla yhteispohjoismaisen luokittelun rakentaminen.

– Seuraava askel on arvioida vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Suomessa tulee määritellä, mitä tietoa tarvitaan ja kuka ylläpitää tietokantaa. Luokittelun tulee olla avoimesti saatavilla ja helposti käytettävissä, Karlsson sanoo.

Apteekit mukana ympäristötalkoissa

Itämeri on tutkimusten mukaan yksi maailman saastuneimmista meristä. Apteekkariliiton jäsenapteekit ovat kampanjoineet puhtaamman Itämeren puolesta ja keränneet vakiintuneen käytännön mukaan asiakkaiden lääkejätteitä hävitettäväksi.

– Lääkejätteen kierrätys toimii Suomessa hyvin, mutta Itämeren ympärillä on monta maata, joissa se ei toimi, sanoo Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Sanna Siissalo.

Siissalon mukaan apteekkien asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

Apteekit voisivat hänen mukaansa osallistua ympäristötalkoisiin vielä tiiviimmin esimerkiksi kertomalla asiakkaille haitalliseksi tiedettyjen lääkkeiden ympäristövaikutuksista.

– Ruotsissa apteekkien hyllyillä ja verkkokaupoissa on esimerkiksi tulehduskipuun käytettävän diklofenaakin kohdalla maininta, että aine on ympäristölle haitallinen, Siissalo kertoo.

Arkisto


Apteekkarit: Apteekkienkin tärkeä yhteistyökumppani hakee ylijohtajaa. Työteliäs virka, mutta peräti kolme hakijaa löytyy viraston sisältä tai lähipiiristä.
20.09.2019 16:05

20.09.2019 16:05


Apteekkarit: Hallitusohjelman mukaan joka toisen nuoren aikuisen pitäisi olla kymmenen vuoden päästä korkeakoulutettu. Joukkoon mahtuisi muutama farmaseutti lisää. Töitä kyllä riittäisi!
20.09.2019 15:54

20.09.2019 15:54


Valviran ylijohtajaksi kahdeksan hakijaa
20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysturvallisuus 20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

Työmarkkinat 20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkarit: Elli Aaltonen on työskennellyt Kelan pääjohtajana vuodesta 2016. Hän jää vuodenvaihteessa eläkkeelle.
18.09.2019 15:43

18.09.2019 15:43


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

Nimitykset 18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Apteekkarit: Närästykseen käytettäviä ranitidiini-valmisteita vedetään pois apteekeista. Välitöntä vaaraa lääkkeen käyttäjälle ei ole. Markkinoilla on saatavilla muita vastaavia valmisteita, joista lääkärit tai apteekit pystyvät neuvomaan parhaan vaihtoehdon.
18.09.2019 12:46

18.09.2019 12:46


Apteekkarit: Ensimmäinen demolento onnistuneesti takana! Droonikuljetus helpottaa lääkkeiden saantia esimerkiksi saareen tai muuten vaikeapääsyiselle alueelle.
18.09.2019 12:43

18.09.2019 12:43


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista
18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN


Drooni kuljetti lääkkeitä ensimmäistä kertaa Suomessa
18.09.2019 12:28 ERJA ELO

Lääkekuljetukset 18.09.2019 12:28 ERJA ELO