Covid-19-pandemian yhteydessä on noussut esiin epäilyjä siitä, että tulehduskipulääkkeiden käyttö saattaisi altistaa vakavalle infektiolle. Yksikön päällikkö Jukka Sallinen Fimeasta ja infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUS:sta kertovat, mitä aiheesta nyt tiedetään.

Maaliskuun puolivälissä, covid-19-taudin levittyä juuri maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, mediassa nousi kohu siitä, tulisiko tulehduskipulääkkeitä välttää taudin oireiden hoidossa.

Ranskassa oli havaittu, että neljä nuorta potilasta oli joutunut sairaalahoitoon käytettyään tulehduskipulääkkeitä lievien koronaoireidensa hoidossa. Potilailla ei ollut todettu muita taudin riskitekijöitä.

Samoihin aikoihin The Lancet Respiratory Medicine -lehdessä julkaistiin tutkijoiden mielipidekirjoitus, jossa esitetyn hypoteesin mukaan osa verenpainelääkkeistä saattaisi altistaa vakavalle covid-19-infektiolle ACE2-entsyymin aktivaation kautta. Samasta syystä myös ibuprofeeni saattaisi olla haitaksi, tutkijat esittivät.

Ranskan terveysministeri kehotti Twitterissä käyttämään hengitystieinfektion oireisiin mieluummin parasetamolia kuin tulehduskipulääkkeitä, ”jotka saattavat olla infektiota pahentava tekijä”. Myös arvostettu lääketieteen julkaisu British Medical Journal julkaisi uutisen, jonka mukaan useat infektiotautien asiantuntijat suosittelivat tulehduskipulääkkeiden välttämistä varmuuden vuoksi.

Tulisiko näin menetellä, vai onko siihen mitään aihetta?

Haitoilla ei pidä pelotella, kun näyttöä ei ole

Kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen Fimeasta toteaa, että tulehduskipulääkkeiden haitoista lievän covid-19-taudin hoidossa ei ole tutkimusnäyttöä. Mediassa esillä olleet epäilyt perustuvat lähinnä tutkijoiden esittämiin teorioihin tai yksittäisiin potilastapauksiin.

– Fimean kanta on, että kun näyttöä ei ole, mahdollisilla haitoilla ei pidä lähteä pelottelemaan. Seuraamme kuitenkin koko ajan tilannetta, Sallinen kiteyttää.

Myös Euroopan lääkevirasto EMA totesi tiedotteessaan, että tällä hetkellä ei ole olemassa tieteellistä näyttöä yhteydestä ibuprofeenin ja covid-19-taudin pahenemisen välillä.

Potilaat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivatkin jatkaa tulehduskipulääkkeiden käyttöä hyväksyttyjen tuotetietojen mukaisesti. Suosituksena on, että näitä lääkkeitä käytetään pienimmällä tehokkaalla annoksella ja mahdollisimman lyhyen aikaa.

Lääkkeen sopivuus kullekin potilaalle tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Apteekissa tämä tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan iän, sairauksien ja muun lääkityksen huomioimista lääkeneuvonnassa.

– Sekä parasetamolia että tulehduskipulääkkeitä voi käyttää hengitystieinfektioon liittyvän kivun ja kuumeen hoidossa, jos ne muuten sopivat potilaalle. Tulehduskipulääkkeiden käytössä voi toki olla muita haittoja ja rajoituksia, jotka tulee ottaa huomioon, Sallinen toteaa.

Vaikeissa infektioissa riskit voivat lisääntyä

Tulehduskipulääkkeiden käyttöä voidaan siis jatkaa lievissä, kotona hoidettavissa hengitystieinfektioissa. Niitä pyritään kuitenkin välttämään vaikeiden, sairaalahoitoa vaativien infektioiden hoidossa.

Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUS:sta kertoo, että vaikeissa, verenmyrkytystasoisissa infektioissa tulehduskipulääkkeet saattavat heikentää potilaan ennustetta. Lisäksi niiden on todettu lisäävän munuaisvaurion riskiä, jos potilas on kuivunut tai hänen verenkiertonsa on heikentynyt vaikean infektion yhteydessä.

– Apteekkien tulisi varmistua, että tulehduskipulääkkeiden käyttäjät nauttivat riittävästi nesteitä. Lisäksi heillä ei saisi olla veren hyytymistä heikentävää lääkitystä, Järvinen sanoo.

Erityisesti vanhemmilla potilailla parasetamoli on tulehduskipulääkkeitä turvallisempi kuume- ja kipulääke.

Jos tulehduskipulääkkeitä halutaan käyttää, asetyylisalisyylihappoa ei suositella kuumeisissa infektioissa lapsille, eikä se ole aikuisillekaan paras vaihtoehto.

– Samat ohjeet pätevät niin covid-19-taudin kuin muidenkin hengitystieinfektioiden hoidossa, Järvinen summaa.

Kun oireet lievittyvät, hoito saattaa viivästyä

Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea PRAC arvioi parhaillaan turvallisuustietoja, jotka koskevat ibuprofeenin ja ketoprofeenin käyttöä vakavissa infektioissa.

Arviointi aloitettiin jo kesällä 2019 Ranskan lääkeviraston tekemän tutkimuksen johdosta – siis paljon ennen covid-19-pandemiaa. Tutkimuksessa löydettiin viitteitä siitä, että vesirokko ja eräät bakteeri-infektiot voisivat esiintyä voimakkaampina ibuprofeeni- ja ketoprofeenihoidon yhteydessä.

– Tässä prosessissa on kyse siitä, että tulehduskipulääkkeet saattavat peittää infektion oireita, jolloin potilas ei hakeudu ajoissa hoitoon ja infektio pääsee pahenemaan, Jukka Sallinen kertoo.

Monien tulehduskipulääkkeiden tuotetiedoissa varoitetaan jo nyt, että niiden kipua ja tulehdusta lievittävät vaikutukset saattavat piilottaa pahenevan infektion oireet. PRAC arvioi, onko asia esitetty valmistetiedoissa riittävässä laajuudessa vai tarvitaanko lisätoimenpiteitä.

Tilannetta seurataan nyt erityisen tarkasti

Vaikka näyttöä tulehduskipulääkkeiden roolista covid-19-infektion pahenemisessa ei ole, lääkeviranomaiset seuraavat nyt tilannetta erityisen tarkasti.

– Kun tällaisia epäilyjä on esitetty, seuranta on tavallistakin tiukemmin päällä. Katsomme tiheällä kammalla, tuleeko haittavaikutusilmoituksia tai muuta, mihin tulisi reagoida, Jukka Sallinen kuvailee.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi huhtikuun lopulla tutkimuskatsauksen tulehduskipulääkkeiden käytöstä covid-19-potilailla. Sen mukaan tällä hetkellä ei ole tutkimusnäyttöä, että tulehduskipulääkkeet lisäisivät vakavia haittoja, sairaalahoidon tarvetta tai kuolleisuutta covid-19-potilailla.

Tutkimusta aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää.

Lähteet:

• Are patients with hypertension and diabetes mellitus at increased risk for COVID-19 infection? The Lancet Respiratory Medicine, 11.3.2020
• Covid-19: ibuprofen should not be used for managing symptoms, say doctors and scientists, BMJ 17.3.2020
• EMA gives advice on the use of non-steroidal anti-inflammatories for COVID-19, EMA 18.3.2020
• Tulehduskipulääkkeiden käyttö COVID-19-infektiossa, Fimea 18.3.2020
• The use of non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) in patients with COVID-19, Scientific Brief, WHO 19.4.2020

Lisää aiheesta