Tammikuun alusta voimaan tullut uusi viitehintakausi on järjestyksessään neljäs ja kestää huhtikuun alkuun asti, jolloin viitehinnan käyttöönotosta tulee kuluneeksi vuosi.

Uusimman viitehintakauden järjestelmässä on mukana 612 viitehintaryhmää, joista uusia ryhmiä on kymmenen.

Uusina lääkeaineina viitehintajärjestelmässä ovat dortsolamidi, klopidogreeli, nabumetoni, sildenafiili sekä noretisteronin ja estrogeenin yhdistelmä.

Viitehintajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 1. huhtikuuta 2009. Kausia on vuodessa neljä, joten vertailutietoa hintojen osalta on nyt koko vuoden osalta.

Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Ari Jansenin mukaan lääkkeiden hinnanmuutokset maaliskuuhun 2009 verrattuna ovat olleet poikkeuksellisen rajuja sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti.

– Suurimmat, yli 85 prosentin hinnanlaskut on nähty eturauhassyöpälääkkeenä käytettävissä bikalutamidivalmisteissa. Nämä valmisteet ovat useimmissa tapauksissa asiakkaalle sataprosenttisesti korvattuja, ja hinnanlaskut ovat tällöin koituneet pääosin yhteiskunnan, eivät kuluttajan säästöksi.

Jansen muistuttaa, että myös venlafaksiini- (masennuslääke), risperidoni- (psyykoosilääke), olantsapiini- (psykoosilääke), pantopratsoli- (happolääke) ja atorvastatiinivalmisteiden (kolesterolilääke) hinnat ovat laskeneet yli 50 prosenttia.

– Niillä lääkevaihdon piirissä olevilla valmisteilla, joiden hinta on pudonnut, keskimääräinen hinnanalennus on ollut yli kymmenen euroa. Suurimmillaan alennus on ollut yli 260 euroa, Jansen toteaa.

Nykyisen viitehintakauden ryhmiin kuuluu 2 377 korvattavaa lääkepakkausta, mikä on 48 prosenttia kaikista korvausjärjestelmään kuuluvista pakkauksista.

Eri kauppanimellä myytäviä lääkevalmisteita on kaikkiaan 691, ja ne sisältävät 144:aa eri lääkeainetta tai lääkeaineyhdistelmää. Yhteen viitehintaryhmään kuuluu keskimäärin neljä eri kauppanimellistä valmistetta.

Nykyiset viitehinnat ovat voimassa 31. maaliskuuta saakka. (IK)