Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Venäläisiä lääketehtaita pyrkii Itä-Suomeen

30.08.2013 15:55 ELIAS / TOPI KAIRENIUS

TOPI KAIRENIUS, Dissoluutiolaite näyttää kuinka lääke vapautuu kapselista elimistössä.Toimitusjohtaja Julia Wolkoffin mukaan laboratoriohankinnat Suomesta sujuivat hyvin, mutta tuotantolaitteiden suorat tilaukset muualta Euroopasta eivät.

Dissoluutiolaite näyttää kuinka lääke vapautuu kapselista elimistössä.Toimitusjohtaja Julia Wolkoffin mukaan laboratoriohankinnat Suomesta sujuivat hyvin, mutta tuotantolaitteiden suorat tilaukset muualta Euroopasta eivät.

Ensimmäinen venäläinen lääketehdas on saanut toimiluvan Suomessa.

Lappeenrannassa toimiva Cytomed Oy suoriutui Fimean tarkastuksesta kesäkuussa ja pääsi 22.8. päivätylle kotimaisten lääketehtaiden listalle.

Yhtiö saa nyt käyttää valmistuksessa vaikuttavia aineita ja voi jatkaa prosessien validointia ja koneiden kvalifiointia. Varsinainen tuotanto alkaa ensi vuoden keväänä. Cytomed valmistaa aluksi kapselimuotoista influenssalääke Cytovir-3:a Venäjän markkinoille.

Väärennöksiä vilisevällä Venäjällä EU:n alkuperätodistus lisää uskottavuutta. Venäjällä on myös pyrkimys ottaa samat valmistussertifikaatit käyttöön kuin EU-alueella, ja Suomesta hankittu kokemus ja osaaminen helpottavat EU-GMP:n (Good Manufacturing Practice) vientiä kotimaahan.

Cytomedin lisäksi kymmenkunta muuta yhtiötä pyrkii Suomeen. Pikatestejä valmistavalla moskovalaisella XEMA:lla on jo laboratorio ja varasto Vainikkalassa, ja pietarilainen Biopharmos etsii paikkaa lääkekasveja viljelevälle laitokselle, joka tuottaisi raaka-aineita venäläisille lääkeyhtiöille.

Nopea junayhteys mahdollistaa vaikka päivittäisen työssäkäynnin Pietarista Lappeenrantaan. Suomessa on tarjolla myös vakaa toimintaympäristö, sähköä ja vettä ilman kalliita varajärjestelyjä. Lisäksi Lappeenrannan Teknillinen yliopisto ja sen Erotustekniikan keskus tekevät tutkimustyötä lääkeaineiden erottamiseksi sekä hajottamiseksi, mikä tehostaa varsinkin jätevesien käsittelyä.

Suurin haaste on värvätä alan työvoimaa vanhalle paperipaikkakunnalle, jossa lääketeollisuutta ei ennestään ole.

– Proviisoreita kyllä löytyy täältäkin apteekeista, mutta valitettavasti se ei riitä, pitäisi olla myös lääketeollisuuden kokemusta. Kun aloitetaan nollasta, koko henkilökunnan täytyy olla ammattilaisia. Tulevaisuudessa voimme itsekin kouluttaa, sanoo Cytomedin toimitusjohtaja Julia Wolkoff.

OLLI-PEKKA TIAINEN

Aiheesta lisää 30.8. ilmestyneessä Apteekkarilehdessä.

Arkisto


Sähköinen resepti käyttöön Terveystalossa
15.10.2013 10:15

15.10.2013 10:15


Lujat luut vaativat työtä
14.10.2013 07:46

14.10.2013 07:46


EMA: Yhdistelmäpillerien hyödyt haittoja suuremmat
11.10.2013 15:25

11.10.2013 15:25


Brilique ja Xeplion erityiskorvattaviksi
11.10.2013 10:45

11.10.2013 10:45


Influenssarokotteet loppuivat lääketukuista
10.10.2013 07:55

10.10.2013 07:55


STM ohjeisti kuntia annosjakelussa
08.10.2013 18:04

Annosjakelu 08.10.2013 18:04


Lääkkeet unohtuvat eläkkeellä
08.10.2013 10:53

08.10.2013 10:53


Apteekin palvelupiste Kuopion lentoasemalle
07.10.2013 09:06

Palvelupisteet 07.10.2013 09:06


Suomalainen ruokavalio rasvoittuu taas
04.10.2013 14:01

04.10.2013 14:01


Omega-3-rasvahapot eivät estä muistiongelmia
04.10.2013 13:16

04.10.2013 13:16