Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Venäläisiä lääketehtaita pyrkii Itä-Suomeen

30.08.2013 15:55 ELIAS / TOPI KAIRENIUS

TOPI KAIRENIUS, Dissoluutiolaite näyttää kuinka lääke vapautuu kapselista elimistössä.Toimitusjohtaja Julia Wolkoffin mukaan laboratoriohankinnat Suomesta sujuivat hyvin, mutta tuotantolaitteiden suorat tilaukset muualta Euroopasta eivät.

Dissoluutiolaite näyttää kuinka lääke vapautuu kapselista elimistössä.Toimitusjohtaja Julia Wolkoffin mukaan laboratoriohankinnat Suomesta sujuivat hyvin, mutta tuotantolaitteiden suorat tilaukset muualta Euroopasta eivät.

Ensimmäinen venäläinen lääketehdas on saanut toimiluvan Suomessa.

Lappeenrannassa toimiva Cytomed Oy suoriutui Fimean tarkastuksesta kesäkuussa ja pääsi 22.8. päivätylle kotimaisten lääketehtaiden listalle.

Yhtiö saa nyt käyttää valmistuksessa vaikuttavia aineita ja voi jatkaa prosessien validointia ja koneiden kvalifiointia. Varsinainen tuotanto alkaa ensi vuoden keväänä. Cytomed valmistaa aluksi kapselimuotoista influenssalääke Cytovir-3:a Venäjän markkinoille.

Väärennöksiä vilisevällä Venäjällä EU:n alkuperätodistus lisää uskottavuutta. Venäjällä on myös pyrkimys ottaa samat valmistussertifikaatit käyttöön kuin EU-alueella, ja Suomesta hankittu kokemus ja osaaminen helpottavat EU-GMP:n (Good Manufacturing Practice) vientiä kotimaahan.

Cytomedin lisäksi kymmenkunta muuta yhtiötä pyrkii Suomeen. Pikatestejä valmistavalla moskovalaisella XEMA:lla on jo laboratorio ja varasto Vainikkalassa, ja pietarilainen Biopharmos etsii paikkaa lääkekasveja viljelevälle laitokselle, joka tuottaisi raaka-aineita venäläisille lääkeyhtiöille.

Nopea junayhteys mahdollistaa vaikka päivittäisen työssäkäynnin Pietarista Lappeenrantaan. Suomessa on tarjolla myös vakaa toimintaympäristö, sähköä ja vettä ilman kalliita varajärjestelyjä. Lisäksi Lappeenrannan Teknillinen yliopisto ja sen Erotustekniikan keskus tekevät tutkimustyötä lääkeaineiden erottamiseksi sekä hajottamiseksi, mikä tehostaa varsinkin jätevesien käsittelyä.

Suurin haaste on värvätä alan työvoimaa vanhalle paperipaikkakunnalle, jossa lääketeollisuutta ei ennestään ole.

– Proviisoreita kyllä löytyy täältäkin apteekeista, mutta valitettavasti se ei riitä, pitäisi olla myös lääketeollisuuden kokemusta. Kun aloitetaan nollasta, koko henkilökunnan täytyy olla ammattilaisia. Tulevaisuudessa voimme itsekin kouluttaa, sanoo Cytomedin toimitusjohtaja Julia Wolkoff.

OLLI-PEKKA TIAINEN

Aiheesta lisää 30.8. ilmestyneessä Apteekkarilehdessä.

Arkisto


Kiehtovat vasta-ainelääkkeet
25.01.2012 10:28

25.01.2012 10:28


Vauvan refluksitautia ei tunnisteta
25.01.2012 10:23

25.01.2012 10:23


Apteekkineuvokselle koitti eläkepäivät
24.01.2012 18:20

24.01.2012 18:20


Apteekkari täyttää 100 vuotta
23.01.2012 08:57

23.01.2012 08:57


EMA suosittaa meprobamaatin markkinoilta vetämistä
20.01.2012 16:00

20.01.2012 16:00


Väitös: Erityiskorvattavuus lisää lääkkeen käyttöä rajusti
20.01.2012 10:07

20.01.2012 10:07


Aspiriinista enemmän haittaa kuin hyötyä terveille
18.01.2012 09:48

18.01.2012 09:48


Ruokavaliolla vähäinen merkitys esidiabetesriskiin
18.01.2012 08:43

18.01.2012 08:43


Mimparan erityiskorvattavuus laajenee
13.01.2012 14:45

13.01.2012 14:45


Ezetrol rajoitetusti erityiskorvattavaksi
13.01.2012 10:14

13.01.2012 10:14