Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Väitös: Apteekeissa on valtavasti hyödyntämätöntä osaamista

Apteekki palvelee   27.02.2020 09:15  ERJA ELO KATJA LÖSÖNEN

KATJA LÖSÖNEN, KATJA LÖSÖNEN

Apteekkien osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän lääkehoitojen jatkuvuudessa, lääkeneuvonnassa ja lääkitysturvallisuudessa.

Apteekkien osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän lääkehoitojen toteutuksessa. Apteekit ovat kehittäneet terveyspalveluja, joita harva asiakas löytää.

Suomalaisilla apteekeilla on vahva tahto toimia osana terveydenhuoltoa ja kehittää lääkehoidon onnistumista tukevia palveluita.

– Apteekeissa on valtavasti osaamista, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän lääkehoitojen jatkuvuudessa, lääkeneuvonnassa ja lääkitysturvallisuudessa, sanoo apteekkari, FaL Lenita Jokinen, jonka väitöstutkimus tarkastetaan ensi viikolla.

Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että apteekkarit ovat valmiita hyödyntämään apteekkihenkilöstön farmaseuttista osaamista nykyistä enemmän. Vaikka terveyspalvelujen tarjoaminen kiinnostaa, todellisuudessa hyvin harva apteekki tarjoaa useampaa kuin yhtä tai kahta palvelua.

Palvelutarjonta on keskittynyt helposti ja pienin investoinnein toteuttaviin palveluihin, kuten lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun, jota tarjoaa noin kolme neljästä apteekista. Lääkehoidon kokonaisarviointeja tekee joka viides apteekki.

Apteekkien osaaminen tehokäyttöön

Lenita Jokisen mukaan viime aikoina tehdyt terveys- ja lääkepoliittiset linjaukset mahdollistavat sen, että apteekit voisivat laajentaa palvelujaan ja tehtäviään terveydenhuollossa.

Rajoitteena palveluiden kehittämiselle on epävarmuus rahoituksesta. Apteekin nykyisiä palveluita ei ole onnistuttu tähän mennessä tuotteistamaan kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa, joten niistä ei olla valmiita maksamaan.

– Harva asiakas löytää apteekin palveluiden piiriin, koska niitä ei ole julkisesti tunnustettu. Toisaalta harvalla apteekilla on resursseja lanseerata palveluita yksin, koska se vaatii investointeja ja henkilöstön pitkäjänteistä kouluttamista, Jokinen sanoo.

Asian korjaaminen vaatisi poliittista päätöksentekoa. Kansainvälisten tutkimusten pohjalta tiedetään, että palvelut ovat lähteneet hyvin käyntiin, kun yhteiskunta tukee niitä. Esimerkiksi Norjassa pitkäaikaista lääkehoitoa aloittavat potilaat saavat valtion kustannuksella ylimääräistä neuvontaa ja seurantaa apteekeista.

– Tulevaisuudessa tarvittaisiin lääkepoliittisia päätöksiä, jotka tukisivat apteekkien suuntautumista terveydenhuoltoon. Apteekkien aseman vahvistaminen osana terveydenhuoltoa täyttää yhden Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan keskeisistä tavoitteista, Jokinen toteaa.

Vaikka suomalaisilla apteekeilla on kova into kehittyä osana terveydenhuoltoa, apteekkitalouden muutokset työntävät niitä kauemmas tavoitteesta. Apteekkien taloutta heikentäneiden leikkausten vuoksi apteekit ovat toiminnan tehostamisen lisäksi joutuneet lisäämään aktiivista tuotemyyntiä.

Jokisen kyselyyn vastanneista apteekkareista yli 90 prosenttia pitää välttämättömänä, että apteekit laajentavat tuotevalikoimaansa vapaan kaupan tuotteisiin turvatakseen taloutensa. Tuotemyyntiin suuntautuvat erityisesti suuret, kauppakeskuksissa sijaitsevat sekä markkinointiketjuihin kuuluvat apteekit.

Kyselyn perusteella suurin osa apteekkareista ilmoittaa panostavansa aktiiviseen tuotemyyntiin, mutta vain harva näkee apteekkinsa ensisijaisesti kaupallisena yrityksenä.

FaL, apteekkari Lenita Jokinen väittelee perjantaina 6.3. klo 12 aiheesta "Terveyspalveluita vai myyntityötä: Apteekkien toiminnan strateginen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä". Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Pietilä Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus on Helsingin yliopistossa (Porthania, sali PIII).

Arkisto


Apteekkarit: Tutkijat arvioivat, että jopa kolmannes Yhdysvaltojen aikuisväestöstä oli käyttänyt opioidilääkkeitä vuonna 2015.
03.08.2017 09:28

03.08.2017 09:28


Yli 11 miljoonaa yhdysvaltalaista väärinkäyttää opioidilääkkeitä
03.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim

Rikollisuus 03.08.2017 09:22 Uutispalvelu Duodecim


Apteekkarit: Närästyslääkkeisiin kuuluvien protonipumpun estäjien käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus.
02.08.2017 10:50

02.08.2017 10:50


Närästyslääkkeiden käyttö ei lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin
02.08.2017 10:34 INKERI HALONEN

02.08.2017 10:34 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Tuoreen tutkimuksen mukaan raskaudenaikainen masennuslääkitys ei vaikuta syntyvän lapsen älykkyyteen.
02.08.2017 09:05

02.08.2017 09:05


Äidin masennuslääkitys raskauden aikana ei vaikuta lapsen älykkyyteen
02.08.2017 08:59 Uutispalvelu Duodecim

Lääkehoito 02.08.2017 08:59 Uutispalvelu Duodecim


Apteekkarit: 19 kaupunkia on jättänyt hakemuksen Euroopan lääkeviraston uudeksi sijaintipaikaksi.
01.08.2017 14:45

01.08.2017 14:45


Euroopan lääkevirastosta kisaa 19 kaupunkia
01.08.2017 14:35 STT

Lääketeollisuus 01.08.2017 14:35 STT


Apteekkarit: Itsehoidossa kannattaa aina pyytää apua apteekin ammattilaisilta, muistuttaa Apteekkariliiton viestintäproviisori Elina Aaltonen.
01.08.2017 13:28

01.08.2017 13:28


Apteekkarit: Tällä hetkellä parasetamolia suositellaan ensimmäiseksi hoidoksi nivelrikkokipuihin, koska se on tulehduskipulääkkeitä turvallisempi ja sitä on pidetty suurin piirtein yhtä tehokkaana.
01.08.2017 09:29

01.08.2017 09:29