Kestävyysharjoittelu, voimaharjoittelu ja sairauden mukaan kohdistettu terapeuttinen harjoittelu vaikuttavat positiivisesti kroonisesti sairaiden fyysiseen toimintakykyyn.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä laajassa julkaistun tutkimustiedon analyysissa tarkasteltiin liikuntahoitojen vaikutusta yli kahteenkymmeneen yleisimpään krooniseen sairauteen, kuten nivelrikkoon, nivelreumaan, sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan, tyypin 2 diabetekseen, syöpäsairauksiin ja Alzheimerin tautiin.

Systemaattisessa katsausartikkelissa käytiin läpi tuhansia artikkeleita. Analyysiin hyväksyttiin mukaan vain tieteellisesti laadukkaisiin satunnaistettuihin kontrolloituihin interventiotutkimuksiin pohjautuvat tulokset, mikä varmistaa tulosten luotettavuuden.

Liikuntaharjoittelulla todetaan olleen positiivinen vaikutus noin 85 prosenttiin tutkituista fyysisen toimintakyvyn mittareista, kuten kuuden minuutin kävelytestiin ja jalkojen maksimivoimatestiin.

Liikuntaharjoittelu osoittautui myös turvalliseksi kroonisesti sairaille potilaille. Minkään sairauden tai liikuntaharjoitusmuodon kohdalla ei havaittu enempää haittavaikutuksia kuin kontrolliryhmissä.

– Toivomme, että tämä artikkeli muistuttaa kaikkia terveys- ja liikunta-alojen ammattilaisia räätälöimään sopivaa liikuntaharjoittelua kroonisesti sairaille potilailleen. Tämä pätee myös tilanteissa, joissa terapeuttisella harjoittelulla ei hoideta sairautta, vaan pyritään ehkäisemään toimintakyvyn vajautta, fysioterapeutti Tero Pasanen kertoo.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisessä British Journal of Sports Medicine -julkaisusarjassa.

Lisää aiheesta