Talouspaineet nakertavat jo apteekkityön suosiota. Kyselytutkimuksen mukaan vain kolmannes tämän kevään farmaseuteista haluaa apteekkiuralle ja vielä harvempi apteekkariksi.

Kevään ja alkukesän aikana valmistuu parisataa farmaseuttia ja proviisoria. Iso osa valmistuneista hakeutuu apteekkiin, mutta se ei välttämättä ole enää heidän ihannetyöpaikkansa.

Apteekkarilehti selvitti uusien ammattilaisten odotuksia, urasuunnitelmia ja kokemuksia työharjoittelusta. Yleisin ensimmäinen työpaikka on työharjoittelusta tai muuten tuttu apteekki, ja ehdoton enemmistö katsoo olevansa oikealla alalla. Harjoittelukokemuksissa on kuitenkin suuria eroja.

Kyselyn avoimissa vastauksissa nousee esiin kritiikki kaupallisuutta kohtaan. Joidenkin vastaajien mielestä lisämyynnin tavoittelu on eettisesti arveluttavaa eikä vastaa asiantuntijoiksi hakeutuneiden ammattilaisten koulutusta. Osa arvostelee myös myyntiartikkeleita.

Apteekkariliiton puheenjohtaja Riitta Andersin tulkitsee, että asenteissa on korjaamisen varaa. Farmasian ammattilaiset ovat ymmärtäneet myyntityön väärin.

– Myynti on asiantuntijapalvelua. Esimerkiksi flunssainen asiakas tulee apteekkiin eikä tiedä mitä hänen kannattaisi ostaa. Jos hän menee vain Burana-hyllylle, niin farmaseutin tehtävä on tarjota muutakin hänen oloaan helpottavaa lääkettä.

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan dekaani, professori Jouni Hirvonen on yllättynyt myyntikritiikistä. Tiedekunnassa opetetaan, että asiakkaan tilanteen arviointi kuuluu hyvään palveluun.

– Johtamiseen, talouteen ja markkinointiin liittyvät valinnaiset opinnot ovat erittäin suosittuja. Kaupallinen näkökulma nousee esiin monilla muillakin sektoreilla kuin apteekeissa. Tässä mielessä heikot arviot myyntiin, asiakkaisiin ja asiakaspalveluun liittyvissä osioissa ovat hieman yllättäviä, sanoo Hirvonen.

Lue tällä viikolla ilmestyvästä Apteekkarilehdestä, mitä muuta Apteekkarilehden kyselystä selvisi ja miten Andersin ja Hirvonen tuloksia kommentoivat.