Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Työikäisten lihavuus yleistyy

diabetes  painonhallinta   25.09.2019 08:40  ERJA ELO INGIMAGE

, INGIMAGE

Suomessa yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on vähintään ylipainoisia.

Yli 30-vuotiaista enää vain neljännes on normaalipainoisia. WHO:n tavoite lihavuuden ehkäisemiseksi on vaikea saavuttaa.

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut kansainvälisen tavoitteen, jonka mukaan lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen pysähtyvät vuoteen 2025 mennessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan näyttää siltä, että WHO:n tavoitteeseen ei Suomessa päästä ilman aiempaa tehokkaampia ehkäisytoimia.

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Miehistä 26 prosenttia ja naisista 28 prosenttia oli lihavia. Lähes joka toinen aikuinen oli vyötärölihava. Vyötärölihavuus on erityisen haitallista terveydelle.

2000-luvun alun tasaisemman vaiheen jälkeen lihavuus on viime vuosina yleistynyt erityisesti työikäisessä väestössä eli 30−64-vuotiailla.

Ylipainoisuus on Suomessa yleistä myös lapsilla. 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli vähintään ylipainoisia vuonna 2018. Pojista 8 prosenttia oli lihavia ja tytöistä 4 prosenttia. Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.

– Lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa ja tavoitteellista yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Millään yksittäisellä toimenpiteellä väestön lihomista ei saada pysähtymään, kertoo THL:n erikoistutkija Annamari Lundqvist.

Tutkijat vaativat poliittisia päätöksiä: esimerkiksi verotuksellisin keinoin voidaan ohjata ihmisiä kohti terveellisempää ruokavaliota.

– Keskeisiä keinoja ovat myös ravitsemusohjaus, liikkumista edistävä yhdyskuntasuunnittelu sekä terveydenhuollon toimet, kuten painonhallinnan tuki ja ohjaus, Lundqvist sanoo.

Diabetes yleistyy, kun työikäiset lihovat

Lääkekorvaustietojen ja väestön verensokeritasojen perusteella tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen on hidastunut Suomessa 10 vuoden aikana.

Väestön keskimääräinen verensokeritaso ei ole suurentunut, ja uusien tyypin 2 diabetestapausten määrä on vähentynyt.

Toisaalta tyypin 2 diabetesta sairastavien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa, mikä johtuu väestön vanhenemisesta, diabeteksen varhaisemmasta tunnistamisesta ja diabetesta sairastavien eliniän pitenemisestä paremman hoidon seurauksena.

– Vaikka tyypin 2 diabeteksen kehitys näyttäisi menevän oikeaan suuntaan, voi diabeteksen esiintyvyydessä tapahtua käänne huonompaan, jos työikäisten lihominen jatkuu. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lihavilla kahdeksankertainen normaalipainoisiin verrattuna, kertoo tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.

Arkisto


Apteekkari: Onko sukupuolella yrittäjyydessä väliä? On, ja siksi siitä pitää yhä puhua, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä.
02.11.2016 10:52

02.11.2016 10:52


Apteekissa annetut rokotukset vähentävät painetta terveydenhuollossa
01.11.2016 14:12 ERJA ELO

Influenssarokotus 01.11.2016 14:12 ERJA ELO


Apteekkari: Suomalaisista apteekkareista yli 70 prosenttia on naisia. Arvaatko, kuinka monta naista toimi apteekkarina 120 vuotta sitten? Löydät vastauksen jutusta!
01.11.2016 14:06

01.11.2016 14:06


Professori: Sukupuolten eroista yrittäjyydessä pitää puhua
01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN

Tasa-arvo 01.11.2016 14:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: Pyysimme kansanedustaja Annika Saarikkoa tutustumaan apteekkien rokotuspalvelusta kertovaan artikkeliimme. Saarikko totesi sen luettuaan mm. näin: "Jutussa kerrotut esimerkit kuvaavat tyypillisiä muutostilanteita, jossa aluksi esiintyy monia ongelmia, kysymyksiä ja vastahankaakin, mutta sittemmin huomataan, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi".
01.11.2016 11:49

01.11.2016 11:49


Tuleva peruspalveluministeri: Apteekkien rokotuspalvelusta mallia soteen
31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN

Influenssarokotus 31.10.2016 16:00 INKERI HALONEN


Apteekkari: "Tällaista yhteistyötä pitää lisätä ehdottomasti muuallakin. Koko terveydenhuoltoalan pitää katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuutta ja pohtia, miten palvelemme parhaiten asiakkaita."
31.10.2016 09:07

31.10.2016 09:07


Jo tuhansia rokotettu apteekeissa – THL suhtautuu myönteisesti
31.10.2016 08:55 ERJA ELO

Influenssarokotus 31.10.2016 08:55 ERJA ELO


Apteekkari: Verojalanjälki on yksi keino havainnollistaa toimialalta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Yksityisten apteekkien osalta verojalanjälki oli viime vuonna yhteensä 363 miljoonaa euroa. Kaikki verot maksetaan Suomeen.
28.10.2016 10:36

28.10.2016 10:36


Apteekkari: "Lääkeala on erittäin säädeltyä, onhan loppupeleissä kyse ihmishengistä. Tätä monikulmioista kehikkoa on tarkasteltava kokonaisuutena: kun yhtä palasta liikutetaan, sen vaikutukset koko asetelmaan ovat erittäin suuret," toteaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan.
28.10.2016 09:35

28.10.2016 09:35