Terveydenhuollossa on alkamassa kehonkorjailun vuosikymmen ja kyse on miljardien eurojen arvoisesta liiketoiminnasta, uskoo tulevaisuustutkija Ilkka Halava.

Tulevaisuudessa varaosia tuotetaan jokaiselle henkilökohtaisesti joko kantasolupohjalta tai huimasti yleistyvän 3D-printtauksen avulla.

Alan toimijat etsivät parhaillaan sopivia materiaaleja, joista saataisiin printattua esimerkiksi lonkkaniveliä ja polvilumpioita.

Kysyntään vaikuttaa elinajanodotteen nopeutuva kasvu. Sadan vuoden rajapyykki tulee vastaan yhä useammalla ja seniorit haluavat terveitä elinvuosia.

Kehonkorjailun lisäksi myös geeniteknologia kehittyy niin, että se mahdollistaa perinnöllisten sairauksien korjaamisen.

– Lääketiede kykenee poistamaan hankalia sairauksia ja ensi vuosikymmenestä tulee todennäköisesti kehon korjailun vuosikymmen. Kyse on miljardien eurojen arvoisesta liiketoiminnasta, Halava uskoo.

Terveyspalvelut erkaantuvat seinistä

Samaan aikaan terveyspalveluilta katoavat seinät. Halava pitää lääkärissäkäyntiä vanhanaikaisena kohtaamistapana, jota tarvitaan vain toisinaan.

- Terveyspalvelut erkaantuvat seinistä väistämättä. Lääkärissä käynti on aika vanhanaikainen kohtaamistapa, ellei potilaalla ole sijoiltaan mennyt raaja, hän sanoo.

 Kansa ryhtyy käyttämään erilaisia videovälitteisiä terveyspalveluja ja älypuhelimesta tulee tärkeä väline terveyden ylläpidossa.

Kännykällä on mahdollista tehdä oman kehon skannuksia ja terveystarkastuksia. Esimerkiksi ruutuun kiinnitettävällä korvakameralla voi jo ottaa tärykalvosta kuvan ja lähettää sen lääkärin arvioitavaksi.

– Kännykkä on väline, joka monesti tietää meistä enemmän kuin me itse. Useimmat pitävät kännykkää vuorokauden ympäri vähintään alle metrin etäisyydellä itsestään, joten siihen on luontevaa kytkeä terveysteknologiaa, Halava sanoo.

Genomin selvittäminen antaa lisää ymmärrystä omasta terveydestä, jolloin ihmiset pystyvät estämään sairauksien puhkeamista muuttamalla itseohjautuvasti elintapojaan.

Suomi voisi olla kärkimaa

Ilkka Halavan mukaan maailmalla ei ole tällä hetkellä selkeää terveysteknologian keskittymää, jonka innovaatioita muu maailma seuraisi henkeä pidättäen.

Uuden teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen olisi harvaanasutussa Suomessa järkevää. Suomella olisikin Halavan mukaan hyvät mahdollisuudet olla alan kärkimaita.

– Meillä on kansallisia vahvuuksia, kuten hyvä sairaalakapasiteetti ja pätevä henkilökunta. Terveysteknologian kehityksen pitäisi olla kansallisen mielenkiinnon kohteena sen sijaan, että voivotellaan muilta teollisuuden aloilta häviäviä työpaikkoja.

Lisää aiheesta