Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Kevään kysyntäpiikki opetti lääketukkuja varautumaan yllätyksiin

Koronavirus  Lääketukut   08.12.2020 14:42  HANNA HYVÄRINEN

,

Maaliskuun raju kysyntäpiikki yllätti lääketukut. Nyt tukut kertovat olevansa paremmin varautuneita poikkeustilanteisiin. Kuva: Erkki Kostiainen

Missä olit maaliskuun puolivälissä, kun koronapandemian todettiin toden teolla rantautuneen Suomeen, ja hallitus ryhtyi poikkeustoimiin? Aika moni löysi itsensä pian tämän jälkeen kaupan kassajonosta vessapaperipaketti kainalossa tai apteekista Kela-kortti kädessä.

Apteekeissa lääkkeiden kysyntä räjähti yhdessä iltapäivässä, kun hallituksen ilmoituksesta hätääntyneet ihmiset riensivät täydentämään lääkevarastojaan ennen kotiin linnoittautumista. Tämä ajoi lääketukut toimitusvaikeuksiin ja apteekit puun ja kuoren väliin, kun tiskin toisella puolella tungeksi lääkkeitään vaativia asiakkaita ja samaan aikaan varaston puolelle ei tullut kaivattua täydennystä.

– Tilanne oli aivan absurdi. Muistan, että oli perjantai 13. päivä, kun puhelin alkoi yhtäkkiä soida, kuvaa tilannetta Oriolan toimitusjohtaja Robert Andersson.

Anderssonin mukaan lääkkeiden kysyntä kasvoi tuon perjantai-iltapäivän aikana yli 50 prosenttia. Siitä alkoi noin 10 päivää kestänyt raju kysyntäpiikki, johon ei täysin pystytty vastaamaan. Apteekkien hyllyt tyhjenivät ja asiakkaat hätääntyivät entisestään.

– Kaikkea ostettiin, mitä voitiin, kiteyttää Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen.

Moiseen yhtäkkiseen kysyntäpiikkiin vastaaminen on tukkujen mukaan jokseenkin mahdotonta, mutta keväältä opittiin silti paljon. Vaikka pandemian toinen aalto ei ole aiheuttanut vastaavanlaista hamstrausta, tukuissa ollaan nyt kevättä valmiimpia poikkeustilanteisiin.

Oriolassa on rakennettu kolme erilaista kriisiskenaariota ja suunniteltu, miten niiden toteutuessa toimitaan, kertoo toimitusjohtaja Robert Andersson. Kuva: Eeva Anundi

Priorisointia ja varautumista

Robert Anderssonin mukaan Oriolassa on varauduttu muun muassa priorisoimaan tuotteita kysynnän ja kriittisyyden mukaan.

– Kun tilanne on päällä, hammastahnat voivat jäädä varastoon. Sen sijaan varmistetaan, että esimerkiksi syöpä- ja verenpainelääkkeet saadaan toimitettua.

Lisäksi Oriolassa on rakennettu kolme erilaista kriisiskenaariota ja suunniteltu, miten niiden toteutuessa toimitaan.

Ensimmäinen skenaario on, että tilanne palautuu vähitellen normaaliksi, eikä poikkeustoimia tarvita. Toinen skenaario hahmottelee pandemian toisen aallon erilaisia vaihtoehtoja. Siinä yhtäällä on tilanne, joka todentui syksyllä esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa, eli kriisin raju paheneminen.

– Meillä Pohjolassa taas ainakaan vielä ei ole mitään suurta kriisiä, Andersson sanoo ja koputtaa pöytää.

Kolmas skenaario on pahin mahdollinen tilanne, jossa lääkkeiden saatavuus kärsii, sairaalat täyttyvät ja jopa rahoitus takkuaa.

– Tätäkin on mietitty ja mietitään jatkuvasti. Näiden skenaarioiden puitteissa pystymme vastaamaan kaikkiin muihin tilanteisiin, paitsi siihen, jos tavaraa ei tule Suomeen tai viranomaiset ovat ottaneet asiat haltuunsa niin, että he sanelevat toimintatavat. Toivon, että tähän ei mennä, mutta siihenkin on varauduttu, Andersson sanoo.

Tamrossa tehdään toimitusjohtaja Kai Kaasalaisen mukaan nyt jatkuvaa riskiarvioperusteista suunnittelua. Myös tietojärjestelmiä on paranneltu. Kuva: Kimmo Brandt

Keskusteluyhteys on parantunut

Myös Tamrossa tehdään Kaasalaisen mukaan jatkuvaa riskiarvioperusteista suunnittelua.

– Tuntosarvet ovat herkkinä. Ajatukset toimintatavoista ovat nyt jalostuneempia kuin keväällä.

Kevään jälkeen Tamrossa on kehitetty muun muassa tietojärjestelmien toiminnallisuuksia niin, että lääkkeiden toimituksiin on käytettävissä uusia ohjausmekanismeja. Jos esimerkiksi viranomaisilta tulee määräys tietyn lääkeryhmän toimitusrajoituksista, toimintaa voidaan säädellä tietotekniikan tukemana.

Teknisiä ratkaisuja tärkeämmäksi Kaasalainen kuitenkin nostaa tiedonkulun eri toimijoiden välillä. Hän peräänkuuluttaa toimivaa keskusteluyhteyttä esimerkiksi viranomaisten ja tukkujen ja koko jakeluketjun välillä. Tässä on hänen mukaansa myös onnistuttu.

– Tällä hetkellä kyvykkyys hallita poikkeuksellisia tilanteita on jo parempi koko jakeluketjussa.

Molemmissa tukuissa on panostettu myös henkilöstön terveenä pysymiseen, sillä tukkutoiminnassa tavara liikkuu vain, jos ihmiset sitä liikuttavat. Maskit ovat käytössä ja turvallisuusohjeet tiukat.

Kaasalaisen mukaan jatkossa myös lainsäädännön muutos auttaa varautumisessa, kun vähittäisjakelulta eli apteekeilta edellytetään kahden viikon varastoa. Se luo puskuria ja tasaa paineen kohdistumista tukkuportaaseen, jos yllättävä kysyntäpiikki taas iskee.

Onko yksikanavamalli haavoittuva?

Toistaiseksi uusilta kysyntäpiikeiltä on kuitenkin vältytty. Sekä Tamron että Oriolan tilastojen mukaan tilanne on kevään jälkeen ollut lähes normaali, mitä nyt pieniä maski- ja käsidesipiikkejä on aika ajoin nähtävissä.

Keväinen härdelli herätti kuitenkin kentällä kysymyksiä siitä, onko Suomen lääkkeiden tukkujakelun yksikanavamalli liian haavoittuva poikkeustilanteiden edessä.

Sekä Kaasalainen että Andersson tyrmäävät näkemyksen.

– Olen hallituksen jäsenenä eurooppalaisessa tukkujärjestössä, jossa ovat edustettuina kaikki Euroopan maat. Siellä käytyjen keskusteluiden perusteella meillä on pärjätty paremmin kuin muualla, Andersson sanoo.

Hänen mukaansa Euroopassa on maita, joissa on jopa 50–100 lääkkeiden tukkujakelijaa.

– He sitten kilpailevat verisesti toistensa kanssa. Mielestäni se on sellainen sirkus, jota ei haluta tänne. Etenkin, kun maamme on iso ja harvaan asuttu. Meille yksikanavamalli on huoltovarmuuden näkökulmasta toimivin.
Kaasalainen on samoilla linjoilla.

– Mikään järjestelmä ei ole täysin suojassa häiriöiltä, mutta väitän, että yksikanavajärjestelmä toimii paremmin kuin monikanavainen järjestelmä. Monikanavaisen järjestelmän ongelma on myös se, ettei kukaan tiedä, paljonko kilpailijalla on mitäkin lääkettä. Meidän mallimme on läpinäkyvämpi.

Kaasalaisen mukaan yksikanavamalli on myös kustannustehokas.

– Monikanavaisen mallin kustannukset ovat noin kolminkertaiset. Ja yhteiskuntahan haluaa säästää.

Arkisto


Apteekit antoivat noin 1,3 miljoonaa kausi-influenssarokotusta Englannissa
07.06.2018 12:57 INKERI MERILUOTO

Influenssarokotus 07.06.2018 12:57 INKERI MERILUOTO


Heikki Pälve Terveysteknologian eettisen valvontakunnan puheenjohtajaksi
06.06.2018 09:50 INKERI MERILUOTO

06.06.2018 09:50 INKERI MERILUOTO


D-vitamiinilisä raskauden aikana parantaa lapsen kasvua
06.06.2018 08:55 UUTISPALVELU DUODECIM

D-vitamiini 06.06.2018 08:55 UUTISPALVELU DUODECIM


Turvamerkinnät pian käyttöön – Heikentyykö lääkkeiden saatavuus?
01.06.2018 12:00 ERJA ELO

Potilasturvallisuus 01.06.2018 12:00 ERJA ELO


Lääkäriliitto: Hoitajareseptistä tuli tarpeeton
31.05.2018 12:05 ERJA ELO

31.05.2018 12:05 ERJA ELO


Pikkulapset eivät hyödy korkeammasta D-vitamiinilisästä
30.05.2018 09:09 ERJA ELO

D-vitamiini 30.05.2018 09:09 ERJA ELO


Kenelle kollageenia?
29.05.2018 10:29 ERJA ELO

Ravitsemus 29.05.2018 10:29 ERJA ELO


Apteekkilaiset Dan ja Henri kouluttautuvat lentokapteeneiksi
28.05.2018 10:19 ERJA ELO

28.05.2018 10:19 ERJA ELO


Kokoomuksen puoluehallitus lieventäisi apteekkisääntelyä, proviisoriomistus säilyisi
25.05.2018 14:59 ERJA ELO

Apteekkijärjestelmä 25.05.2018 14:59 ERJA ELO


Painettu Apteekkarilehti on edelleen lukijoilleen tärkeä – sähköisen median käyttö kasvaa tasaisesti
25.05.2018 10:45 INKERI MERILUOTO

Lukijatutkimus 25.05.2018 10:45 INKERI MERILUOTO