Sairastumiseen voivat vaikuttaa iän ja perussairauksien lisäksi muun muassa sukupuoli, elintavat, lääkitys ja jopa veriryhmä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloittaa uuden kansallisen tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, miten yksilölliset tekijät, kuten perimä ja elintavat, vaikuttavat vaikean koronavirusinfektion syntyyn. Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirusinfektio etenee erilaisilla ihmisillä ja millaisia oireita se aiheuttaa.

– Selvityksen tuloksia voidaan myöhemmässä vaiheessa käyttää koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidon ja ennaltaehkäisevien toimien suunnittelussa. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan olevan käytettävissä jo tämän epidemian aikana varsinkin, jos se torjuntatoimien ansiosta pitkittyy kestoltaan. Ennen kehitteillä olevien koronarokotteiden laajamittaista käyttöä on todennäköistä, että koronaepidemia nostaa aika ajoin päätään ja näissä tapauksissa voidaan viimeistään tietoa soveltaa, kertoo THL:n tutkimusprofessori Markus Perola.

Koko Suomen kattavaan tutkimukseen kutsutaan pääasiassa sairaalahoitoon joutuvia henkilöitä, joilla epäillään tai joilla on todettu koronavirustartunta. Myös lievemmin sairastuneita kutsutaan mukaan.

Näytteenkeräys on jo alkanut osassa maata.

Kohdennettua ennaltaehkäisyä ja hoitoa

Koronavirusinfektion (COVID-19) taudinkulussa on havaittu runsaasti yksilöiden välistä vaihtelua. Alustavien havaintojen perusteella sairastumiseen ja oireisiin voivat vaikuttaa erilaiset yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, elintavat, perussairaudet ja lääkitys.

Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että myös veriryhmä voi vaikuttaa taudinkuvaan. Kiinalaistutkimuksen mukaan A-veriryhmään kuuluvat olisivat muita alttiimpia koronavirustartunnoille ja vakavammalle taudinkuvalle.

Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että jotkin infektiotaudit tarttuvat muun muassa geneettisten erojen johdosta toisiin ihmisiin helpommin kuin toisiin.

– On erittäin tärkeää selvittää, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan koronavirustautiin. Se voi auttaa tulevaisuudessa resurssien kohdistamisessa taudille herkkien ihmisten suojelemiseksi, Markus Perola sanoo.

Kyselyitä ja mittauksia

THL:n tavoitteena on saada tutkimukseen yli 3 000 osallistujaa, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon tai lievemmissä taudin muodoissa hakeutuneet muuten koronavirustestiin.

Tutkittavilta kerätään kyselyillä tietoa heidän yleisestä terveydentilastaan ja elintavoistaan. Lisäksi tutkimuksessa käytetään rekisteritietoja ja sairaalassa sairauden hoidossa kerättyjä mittaustietoja, kuten laboratorioarvoja ja verenpainearvoja.

Verinäytteestä tutkitaan muita samanaikaisia tartuntatauteja ja tulehduksen vakavuusastetta sekä muita elimistön tasapainosta kertovia arvoja. Näytteenkeräys tehdään yhteistyössä paikallisten biopankkien kanssa.

Perimän vaikutuksia tutkitaan DNA-näytteestä tehtävillä geenikartoitusmenetelmillä, joiden avulla voidaan tunnistaa eri perimän alueita tai niiden yhdistelmiä.

Kaikki nämä tekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa niin koronavirustartunnan saamiseen, tautitilan etenemiseen ja infektion kestoon, lisätautien tai lääkkeiden sivuvaikutusten saamiseen kuin viruksen kantajan tartuttavuuteen.

THL toteuttaa tutkimuksen yhdessä kaikkien yliopistosairaaloiden, monien muiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon kanssa.

Tutkimus osallistuu itsenäisenä tutkimuksena myös kansainväliseen yhteistyöprojektiin ”COVID-19 Host Genetics Initiative”, jota koordinoi Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM. Siinä tutkijat yhdistävät voimansa kasvattaakseen tietoa koronavirustartunnan ominaisuuksista.

Lisää aiheesta